Matkusta kirjan kanssa: kotimaan matkakohteet

Pirjo Tuominen – Puu­ta­lo­kau­pun­gin nai­set

Puu­ta­lo­kau­pun­gin nai­set on Suomalaisten naisten tarina lähimenneisyydestä. Lämminhenkinen romaani puutaloyhteisöstä ja suurperheen naisista, jotka jättivät jälkensä toistensa elämään. Yhä laajemman lukijakunnan rakastama Pirjo Tuominen sijoittaa uuden romaaninsa lähihistoriaan. 1940–50-lukujen nostalgia elää sen sivuilla ja hurmaa myös nuoret lukijat.

Vienan ja hänen sukunsa lappeenrantalainen koti on kaupunkilaisversio ikivanhasta suurperhemallista. Sen turvissa saattaa jopa jatkosodan ankarina aikoina elää onnellisen lapsuuden. Perillistenkatu 10 oli myös kirjailijan oma lapsuudenkoti.

Kirjan jatko-osassa Hyvästit vinttikamareille matkustetaankin sitten opiskelemaan 1960-luvun Helsinkiin. Jos suuressa Helsingissä odottaakin ahdas alivuokralaishuone, kiukkuinen vuokraemäntä ja huoli rahasta, niin myös Kauppakorkeakoulu, kulttuurielämä ja romanssit. 

Riikka-Maria Rosenberg – Ha­kois­ten Anna

Anna Magdalena Lilliebrunnin maineessa on tahra, ja kaiken lisäksi edessä häämöttää vanhanpiian osa. Jo kypsään ikään ehtineen Annan elämä kuitenkin saa uuden käänteen, kun naapurikartanon äkkiväärä upseeri Karl Gustaf Uggla nimetään hänen aviopuolisokseen.
 
Hakoisten kartanossa vastassa on hyinen tunnelma. Kylmäkiskoiset sukulaiset ja miehen rakastajatar pitävät huolen siitä, ettei tuore miniä pääse kotiutumaan saati nostamaan itseään talon rouvaksi. Kykeneekö omapäinen ja sinnikäs Anna silti elämään tavalla, johon uskoo?
 
Taiturimainen Hakoisten Anna -romaani aloittaa Riikka-Maria Rosenbergin Hakoisten naiset -sarjan, joka sukeltaa Hakoisten kartanon todellisiin naiskohtaloihin ja kertoo menneistä ajoista silmiähivelevän postikorttimaisin kuvin.
 

Lois Armas – Flo­ra

Miten selättää valtameren kokoinen ikävä ja juurtua uuteen maahan? Siitä kirjoittaa Lois Armas. Flora on raikas, oivaltava ja koskettava kuvaus siitä, mitä on koti. Ja siitä, miten kohtaamme toiset ihmiset. Miten usein katsommekaan ohi ja miten joskus, harvoin, toinen ihminen on se koti, jota olemme etsineet.

Flora muuttaa Suomeen poikaystävän perässä. Elämä toisella puolella maailmaa jää taakse, siitä muistuttavat vain jokaviikkoiset Skype-puhelut vanhempien kanssa. Uusi elämä Helsingissä hakee muotoaan. Etsinnässä ovat työ, ystävät, suomen kieli ja oma paikka tässä kaupungissa, jossa joka kadun kulmalla on kampaamo ja kaikilla vastaantulijoilla Marimekko-kassi olkapäällä. Floran ympärille muodostuu joukko ihmisiä, joista jokainen näkee Floran omalla tavallaan, sivuhenkilönä omassa elämässään. 

Jori Reijula – Lat­te­sa­mu­rai

Helvetti sentään, mitähän Dwayne ”The Rock” Johnson nyt tekisi? Kiperissä paikoissa Jiipee löytää vastauksen yllättävän usein Baywatchista. Ja vaikka Jiipee tunteekin testosteronirajoitteisuutta The Rockin rinnalla, virtuaalimaailmassa myös hän on alfauros, #yolosniper, jonka syliin lankeavat kauneimmat neidot. Reaalimaailmassa tämä puutarha-alalla työskentelevä diplomi-insinööri lankeaa parisuhteisiin Maija-nimisten neitojen kanssa, eikä niissä käy hyvin.
 
Kun suhde Maija kakkoseen on ohi, kaverit raahaavat apean Jiipeen huuruiselle reissulle susirajan taakse. Kuopion yössä Jiipee kohtaa Pamela Andersonin näköisen mysteeridaamin koboltinsinisen katseen. Sinisilmä esittäytyy Raijaksi, ja Jiipee huomaa tuntevansa maltillista intohimoa savolaiskaunotarta kohtaan. Mutta Raijassa ei ole mitään maltillista.
 
Jori Reijulan Lattesamurai aloittaa humoristisen romaanitrilogian ja hervottoman rehellisen tilanneanalyysin nykypäivän kolmekymppisten latteurosten elämästä. Lue myös toinen osa Tähtipylly ja trilogian hulvaton päätös Museokilvet.

Lotta-Sofia Saahko – Papan kans­sa kah­vil­la

Suomen suosikkipapan tarina herkistää. Keväällä 2020 koko Suomi seurasi, kun Lotta ja pappa lauloivat vanhoja sävelmiä Facebookissa. Nyt kuulemme papan tarinan – Lotta-Sofia Saahkon kertomana kirjassa Papan kanssa kahvilla. Yksi Karjalan viimeisistä evakoista kertoo lapsenlapselleen kauan vaietusta tuskasta. Pappa jutustelee myös heinätöistä, kosiomatkasta ja ajatuksistaan nykymusiikista. Kaksikko herättää eloon tarinoita, jotka saavat lukijan pohtimaan omia isovanhempiaan.

Lotan ja papan erottaa kuusi vuosikymmentä. Pappa lähti pienenä poikana Karjalasta evakkoon, vietti lapsuutensa heinäpelloilla ja nykyään kuuntelee joka lauantaiaamu Radio Suomen Onnen säveltä. Lotta kyselee menneistä ajoista, ja pappa muistaa Karjalankin kultaiset puolet. Papan asenne on aina se, että sadehan se vain kastelee marjapensaat! Heidän hauskat ja samalla koskettavat keskustelunsa osoittavat, että eroavaisuuksista huolimatta nuori ja vanha voivat kohdata tarinan ja laulun merkeissä. 

Susanna Alakoski – Pumpulienkeli

Susanna Alakosken Pumpulienkeli aloittaa eeppisen ja aistivoimaisen kronikan neljän sukupolven naisista, joiden tarina kattaa koko kuohuvan 1900-luvun."Isoäiti teki 50 vuotta töitä tekstiilitehtaassa. Yhdestäkään työpäivästä hän ei koko elämänsä aikana puhunut."

Sarjan avausosa kertoo vuonna 1905 Pohjanmaalla syntyneen Hildan vaiheet. Maalaistalon tyttö joutuu pois kotoa saatuaan aviottoman lapsen. Tie vie Vaasan kaupunkiin, ja hänestä tulee puuvillatehtaan tyttö, pumpulienkeli. Matkasta tuleekin elämän pituinen, ja monien suomalaisten tavoin Hilda päätyy muuttamaan pysyvästi Ruotsiin. Naisten elämä ja työ ovat usein jääneet dokumentoimatta, varsinkin kun on muutettu maasta toiseen.

Alakoski antaa tarinansa naisille äänen kuin skandinaavinen Ferrante ikään. Lontoon tyttö jatkaa sarjaa, joka kertoo naisten työstä, rakkaudesta ja ystävyydestä. Se punoo taidokkaasti yhteen maailmanpolitiikan mullistukset ja arjen. 

Matti Remes – Viittä vaille kuollut

Kotimaan matkakohteet voivat olla myös jännittäviä ja juuri jännitystä on luvassa Ruben Waaran ja tunnelmallisen Hangon ystäville. Hankolainen elämän sekatyöläinen Ruben Waara on uuden edessä. Hänen on käytävä lapionvarteen, sillä säästöt ovat loppu. Kun tytär Vera joutuu pahoinpidellyksi Bromarvin syrjäisellä kivilaiturilla, Waara löytää itsensä myös etsivän hommista. Hangossa ja sen lähiseuduilla on jälleen tapahtunut rikos, jonka Waara uskoo voivansa selvittää itse.
 
Matti Remeksen rikosromaanissa hehkuu elokuinen Hanko, jossa kovan luokan rikolliset pyörittävät laittomia bisneksiään kauniin kulissin suojissa. Viattomatkin saavat luvan varoa, mikäli haluavat säilyttää henkensä. Viittä vaille kuollut on Ruben Waara -sarjan kahdestoista rikosromaani. 

Tapani Bagge – Rikospaikka Tampere

Miksi paha mies palaa Tampereelle vuosikymmenten jälkeen? Kuka on Sorin noita ja mitä tapahtuu ryöstäjälle, joka iskee Pieneen Pullapuotiin? Entä onko täydellinen keikka mahdollinen edes Tampereella?

Nämä ja monta muuta asiaa selviää Rikospaikka Tampere -novellikokoelmasta. Se sisältää 16 Tamperetta tavalla tai toisella sivuavaa novellia. Kirjoittajina ovat maan parhaat dekkaristit CrimeTime-kirjailijaosuuskunnasta. 

Lisäksi mukana on Hotel Torni Tampereen järjestelmän rikosnovellikilpailun voittajanovelli Neiti Vaahtera. Tampere Noir on yhtä synkkä ja kiero kuin mustamakkara. 

Jussi Marttila – Pimeä kuilu

Rikosten joki virtaa läpi kaupungin.

Kylmäverinen murhaaja saalistaa nuoria turvapaikanhakijoita. Yksityisetsivä Janatuinen palaa kehiin. Kovaksikeitetty dekkari paljastaa Turun raadollisen puolen.

Halisten lähiössä liikkuu murhaaja, joka tuntee alueen kuin omat taskunsa. Surmat kuumentavat tunteita niin kaupungin asukkaiden kuin äärioikeistonkin parissa. Rauhoittaakseen tilannetta poliisi on valmis tekemään pidätyksen heppoisin perustein. Tuttu rikostoimittaja palkkaa yksityisetsivän hommat lopettaneen Janatuisen selvittämään tapausta. Vaikka järkisyyt haraavat vastaan, tutkinta vetää miestä puoleensa kuin pimeä kuilu.

Jussi Marttilan toinen romaani Pimeä kuilu jatkaa Turkuun sijoittuvaa Aurajoki-sarjaa. Ensimmäinen osa Veden varaan tarttui kylmäävään urbaanilegendaan sarjahukuttajasta. Marttilaa on kiitetty nasevasta ilmaisusta, todentunnusta ja vahvasta Turun kuvauksesta.