Kirjablogimme seuraava Vieraskynä-kirjailija on Tuomas Kyrö. Hän on Suomen monipuolisimpia ja luetuimpia kirjailijoita. Kyrön koko kansan rakastamat humoristiset Mielensäpahoittaja-kirjat pysyvät suomalaisten perusasioiden äärellä. Kirjasarjan uusimmassa osassa Mielensäpahoittaja ja sodankäynnin taito selviää, että kunta on tekemässä kauppoja ylikansallisen kaivosyhtiön kanssa. Mielensäpahoittajan tontti ja metsät ovat uhattuina.
"Pysyvää on se, että pieneltä ihmiseltä ei kysytä. Hänet koetetaan ostaa tai painostaa hiljaiseksi. Tämä ei käy Mielensäpahoittajalle, hän on valmis taisteluun."
KUVA: Jari Kivelä
TEKSTI: Tuomas Kyrö
Todellisuus siirtyy fiktioon
Mielensäpahoittaja-teosten aiheet löytyvät, kun ei etsi. Edellisen valmistuttua ei yleensä ole aavistustakaan päättyikö sarja vai vieläkö mennään.
Hahmo syntyi sattumalta, Yleisradio tilasi ”humoristisia viiden minuutin kuunnelmia”. Oli kiire, päässä löi tyhjää, kunnes eräänä iltana vanha jäärä alkoi vuodattaa mielipahojaan.
Viisitoista vuotta ja useita kirjaa myöhemmin huomaan, että uuden kirjan lähtösykäys liittyy johonkin todellisen elämän tilanteeseen. Vasara ja nauloja, Mielensäpahoittaja kumpusi mökkiremontista. Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä Saksan autonhakureissusta.
Kolme pointtia kirjan taustoista
Muutama vuosi sitten huomasin pienen uutisen siitä, että mökkitonttimme ympäristöön on tehty kaivosvaraus. Kartalla varauksen alle jäi ihmisten koteja, metsiä ja peltoja.
Samoihin aikoihin vanhasta Volvostani varastettiin juna-asemalla katalysaattori. Korjautin. Katalysaattori varastettiin uudelleen. Hain auton pajalta ja pysähdyin kotimatkalla mökkikunnan kirjastossa. Löysin poistokirjahyllystä Sunzin Sodankäynnin taito -teoksen.
Nämä tapahtumat tarvittiin Mielensäpahoittaja ja sodankäynnin taito -teoksen käynnistymiseen. Kaivosvaraus, katalysaattorivarkaus, poistokirja.
Fossiilisista ongelmista seuraaviin
Mietin millä oikeudella isieni ja lasteni maille tehdään kaivosvarauksia? Miksen ole kuullut tästä? Miksi sellainen on tehty? Kuka antoi luvan? Keitä sieltä on tulossa? Entä millä logiikalla tonnin arvoisesta mökkiautostani varastetaan osa, jonka vaihto aiheuttaa 1500 euron kustannuksen? Tutkin asiaa atk-laitteesta ja löysin jonkinlaisia vastauksia.
Olemme tupruttaneet fossiilisilla polttoaineilla ilmaston sekaisin ja nyt on kiire siirtyä vihreään todellisuuteen. Joka tarkemmin katsottuna vuotaa melkoiseti putkensaumoista.
Länsimaat ovat kaivaneet Afrikasta maamineraaleja satoja vuosia surutta. 2000-luvulla iski huono omatunto ja alueelta vetäydyttiin. Vaan sittenpä tilalle kiirehtivät Kiinalaiset kaivosyhtiöt vailla omantunnontuskia.
Neroja vai hölmöläisiä?
Eurooppalaiset auton- ja elektroniikkavalmistajat huomasivat olevansa kusessa. Mistäs nyt saadaan jalometallit, joita tarvitaan, kun autoilu sähköistyy, älylaitteiden määrä kasvaa, tuulivoima lisääntyy?
Suomesta, tottakai. Talojemme ja metsiemme alta, järvien vierestä, luonnonsuojelualueilta. Säädetään kaivoslakeja, tarjotaan asukkaille sopivia korvauksia, luvataan kuihtuville kunnille pelastusta.
Katalysaattorivarkaudet ovat kehityksen johdannaisia. Varkaan sekunneissa nappaama osa sisältää platinaa, palladiumia ja rodiumia, joiden arvo on noussut viime vuosina valtavasti.
Miksi? No siksi, että auto-, elektroniikka- ja kemianteollisuus tarvitsevat jalometalleja. Kenties sähköautoni akussa on hippunen edellisestä bensamöhköstä varastettua kiiltävää.
En osannut päättää olemmeko me ihmiset eroja vain hölmöläisiä. Kannetaanko tässä valoa säkillä torppaan?
Sodankäynnin taito
Euroopassa käydään sotaa, joka vaikuttaa Suomenkin sisä- ja ulkopolitiikkaan, talousnäkymiin ja tulevaisuudenuskoon. Konflikteja on kaikkialla. Kun avaa uutislähetyksen, aina jossain käydään sotaa, analysoidaan sotaa, pelotellaan sodalla. Olin myös työskennellyt tiiviisti tietokirjan parissa, jonka päähenkilö oli Ukrainaan lähtenyt ammattisotilas.
Sodan perusperiaatteet löytyvät tuosta 2500 vuotta vanhasta teoksesta. Lyhyt kirja sisältää ikuista viisautta strategioista, taktiikasta, joukkojen hallinta, luonnonolosuhteiden hyödyntämisestä, politiikasta. Milloin kannattaa sotia ja milloin ei.
Yhden miehen taistelu
Kolmesta pointista tulostui ajatus: mitä jos Kansainvälinen kaivosjätti pyrkisi Mielensäpahoittajan tontille. Miten hän suhtautuisi asiaan? Millainen olisi yhden miehen sota kansainvälistä kaivosjättiä vastaan? Mitä ja keitä hän tarvitsisi tuekseen? Kuinka naapurit ja kyläläiset suhtautuisivat? Mitä ihminen puolustaa, kun hän puolustaa pientä metsätonttiaan?
Onnekseen Mielensäpahoittajalle käy niin kuin minulle kävi. Kirjaston poistokirjoista löytyy Sunzin teos ja metsästä idealistinen luonnonsuojelija. Naapurin teinipojalla on omat motiivinsa liittyä kapinallisten joukkoon.
Pieneltä ihmiseltä ei kysytä
Mielensäpahoittajan elämänkaari on pitkä. Hän muistaa, kun kylälle tuli sähkö. Hän muistaa moottoritielinjauksen ja muita hankkeita, jotka on myyty kehityksenä, uudistuksena ja parannuksena. Mutta toisesta suunnasta katsottuna joku tunkeutuu Mielensäpahoittajan omistusoikeuden piiriin, pilaa luonnon ja katoaa jälkiään korjaamatta.
Aina on uusi tarve ja sitten on uusi teknologia, tai toisinpäin. Pysyvää on se, että pieneltä ihmiseltä ei kysytä. Hänet koetetaan ostaa tai painostaa hiljaiseksi. Tämä ei käy Mielensäpahoittajalle, hän on valmis taisteluun.
Tuomas Kyrö
