Kirjablogimme Vieraskynä-kategorian seuraava kirjailija on Noora Kunnas. Kunnas on suomalainen lastenkirjailija, joka valmistui ennen kirjailijanuraansa elokuvalinjalta ja työskenteli mm. televisiotuotannoissa. Noora Kunnaksen riemukas tarina Lulu kampaajalla vie lapsiperhearjen ytimeen, jossa epämieluisasta kampaajareissusta tulee hulvaton seikkailu.
"Miltä siis tuntuisi, jos eläisimme kuvitteellisessa maailmassa, jossa lastenkirjojen asema olisi yhtä hyvä kuin aikuisten kirjojen?"
KUVA: Otto Virtanen / Tammi
TEKSTI: Noora Kunnas
Entä jos arvostaisimme lastenkirjoja?
En usko, että tässä maassa on ketään, joka ei olisi kuullut uutisointia lukutaidon heikkenemisestä. Onhan se meitä kaikkia koskettava, erittäin vakava asia. Mutta harvemmin olen nähnyt kovinkaan paljon konkreettisia toimia, joilla saisimme lukutaidon uuteen nousuun. Mainitaan nyt vaikka hallitus, joka ohjelmassaan kiinnittää kyllä huomiota lukemisen edistämiseen, mutta päättää samalla nostaa kirjojen arvonlisäveroa, kun alv:n pitäisi olla 0 %.
Näkemykseni lastenkirjailijana on kuitenkin se, että tähän taistoon tarvitsemme mukaan kaikki. Päättäjät, vanhemmat, kaupat, kustantamot, kirjastot, kirjamessut, koulut, päiväkodit, median… Lukeminen ja kirjoihin tutustuminen alkaa heti lapsuudesta.
Olen usein pohtinut, millä tavoin voisimme nostaa lastenkirjojen asemaa, arvostusta ja tietoutta, jotta kiinnostus näitä kirjoja ja tekijöitä kohtaan kasvaisi. Uskon nimittäin, että tämä kaikki kasvattaisi myös lukuintoa.
Miltä siis tuntuisi, jos eläisimme kuvitteellisessa maailmassa, jossa lastenkirjojen asema olisi yhtä hyvä kuin aikuisten kirjojen?
Unelmien kirjakauppa
Tässä uudessa ihmeellisessä maailmassa kirjakauppojen lastenkirjaosastot olisivat samankokoisia, elleivät jopa suurempia, kuin aikuistenkirjojen osastot. Seiniä kiertäisivät täydet, korkeat lastenkirjahyllyt, jossa kaikki olisi siistissä järjestyksessä ja helposti löydettävissä. Sarjoista olisi kaikkia osia myytävänä ja useat kirjat olisi aseteltu kauniisti ja houkuttelevasti kansipuoli ylöspäin. Uutuudet olisi laitettu näkyville pöydille ja niitä tilattaisiin automaattisesti lisää, jos ne pääsisivät loppumaan. Kirjakaupoissa olisi nojatuoleja ja lukusoppeja, joissa voisi rauhassa istuskella ja tutustua eri kirjoihin, yhdessä tai yksin lasten kanssa.
Jos aivan villiksi heittäydyttäisiin, voisihan sitä olla vaikka pelkkä lastenkirjakauppa(ketju), joka myisi monessa eri kerroksessa lasten- ja nuortenkirjoja. Kauppa olisi värikäs, vaan ei kaiken kirjava. Sisustus olisi niin houkutteleva, tarinoiden kyllästämä, mielikuvituksellinen ja kaunis, että se olisi jopa nähtävyys.
Jos lastenkirjoja olisi tarjolla ja näkyvillä, myytäisiinkö niitä enemmän? Millainen vaikutus houkuttelevalla lastenkirjaosastolla (tai jopa lastenkirjakaupalla) voisi ollakaan lastenkirjojen kulutukseen ja arvostukseen? Minä nimittäin luulen, että lastenkirjojen näkyvyys ja saatavuus kasvattaisi lukuintoa.
Mediatila ja kirjamessut
Entä miten olisi markkinoinnin suhteen tässä uudessa lastenkirjojen kyllästämässä maailmassa? Ehkäpä tässä uudessa maailmassa, lastenkirjat olisivat koko ajan esillä. Niitä nimittäin markkinoitaisiin ahkerasti ja näkyvästi kaikissa eri medioissa ja katukuvassa törmäisi lastenkirjojen mainoksiin tämän tästä. Lastenkirjauutuuksista tulisi samanlaisia listauksia, kuin Helsingin Sanomien HS10 aikuistenkirjojen ”Nämä kirjat kannattaa lukea juuri nyt” listauksista. Näin ostajat/lainaajat tietäisivät mitä uutuuksia on tarjolla juuri nyt. Haastatteluissa lastenkirjailijat olisivat tuttu näky.
Entä sitten kirjamessut, joissa lastenkirjoja myydään valtavasti? Tässä uudessa maailmassa lastenkirjailijoita kohdeltaisiin vakavasti otettavina ammattilaisina. He pääsisivät istumaan samoille lavoille kuin muutkin kirjailijat ja puhumaan teoksistaan aivan samalla tavalla kuin muutkin. Lastenkirjailijoita tulisi kuuntelemaan myös ne, joilla ei välttämättä olisi omia lapsia tai omia lapsia juuri silloin mukanaan.
Mallin voima
Viimeisin ja tärkein on tietysti meidän aikuisten suhtautuminen lastenkirjoihin ja kirjoihin ylipäänsä. Koska toivoisin jokaisen meidän ottavan osaa lukutaidon kasvattamiseen, en halua pelkästään tässä miettiä utopistista maailmaa vaan sitä maailmaa, missä nyt elämme.
Lapset nimittäin oppivat mallista ja me aikuiset olemme suuressa roolissa esimerkeillämme. Sillä, tartummeko puhelimeen vai kirjaan, on merkitystä. Käymmekö kirjastossa, ostammeko kirjoja. Luemmeko yhdessä, vietämmekö aikaa kirjojen parissa. Ovatko kirjat näkyvä osa arkea?
Lopuksi haluan kuitenkin muistuttaa, että paineita ei pidä ottaa siitä millaisia lastenkirjoja luemme lapsille, pääasia on, että lapsi nauttii niistä. Jokainen luettu kirja on tie seuraavaan.
Pidetään huolta, että lastenkirjojen arvostus säilyy!
Noora Kunnas