Ohita ja siirry sisältöön
Kirja-verkkokauppa

Samankaltaiset kirjat – nämä dekkarit muistuttavat toisiaan

Kutkuttavat jännityskirjat ja hyytävät dekkarit vievät sinut keskelle murhapaikkaa, psykologista trilleriä tai vaikka yöksi autiotaloon. Joskus jo muutaman luvun jälkeen tunnet otsallasi pienen rypyn, sillä kirjassa on jotakin tuttua. Et ole lukenut sitä ennen, mutta yhdistät sen ehkä hyvinkin vahvasti toiseen lukemaasi dekkariin.


Listasimme peräti 26 kustantamoperheemme dekkaria ja jännityskirjaa, joita lukiessa saattaa herätä tunne: “Hei, nämä dekkarit muistuttavat toisiaan!” Joissakin kirjoissa tunteen synnyttää kirjailijan kirjoitustyyli, toisissa yhdistävä tekijä saattaa olla juonenkäänne tai tapahtumapaikka. Jos aihe on lähellä sydäntäsi, lue myös artikkelimme samankaltaisista kaunokirjoista.

Nämä dekkarit muistuttavat toisiaan

YHTEINEN TEKIJÄ: Klassinen myrkytysmysteeri

Agatha Christien Salaperäiset rukiinjyvät on klassinen Neiti Marple -mysteeri vuodelta 1953, jossa useammalla kuin yhdellä henkilöllä näytti olleen tilaisuus tiputtaa myrkkyä esimiehen teekuppiin. Alan Bradleyn suositun dekkarisarjan pitkään odotetussa yhdennessätoista osassa Hiljaa keinuu hirttoköysi Flavia de Lucen terävä äly kohtaa myrkyllisen murhamysteerin.

YHTEINEN TEKIJÄ: Somevaikuttaja vaarassa

Stefan Ahnhemin Ai­van toi­nen ta­ri­na on hiuksianostattava dekkari ihmiskaupasta ja kuuluisuuden varjopuolista. Siinä tunnettu somevaikuttaja teloitetaan kylmäverisesti tukholmalaisessa hienostohotellissa. Leena Lehtolaisen Lu­mi­leo­par­din sy­dän -dekkarissa Hilja Ilveskero palkataan somevaikuttaja Elise Selinin turvahenkilöksi. Selin on saanut tappouhkauksia tehtyään kaupallista yhteistyötä kyseenalaisen yrityksen kanssa.

YHTEINEN TEKIJÄ: Lapsen tragedia

Stacy Willinghamin Kaik­ki vaa­ni­vat vaa­rat on hypnoottisen hyytävä trilleri epätoivoisesta äidistä. Se saa lukijan kysymään tarinan päähenkilön lailla, mikä on totta ja mikä harhaa. Kuka vei taaperon sängystä vanhempien nukkuessa? Karin Fossumin Pi­men­nys-kirjassa mietitään, tuhoaako lapsen menettäminen perheen. Aviopari kirjautuu hotelliin vähän yli vuoden ikäisen pikkupoikansa kanssa. Kun poika putoaa hotellihuoneen parvekkeelta, alkaa Konrad Sejerin työ.

YHTEINEN TEKIJÄ: Pieni yhteisö, henkilökohtaiset traumat ja uhka, joka koskettaa tekijöitä itseään

Elly Griffithsin Sär­ky­neen sy­dä­men mur­hat pakottaa miettimään, onko vanhoilla luokkakavereilla sittenkään puhtaat jauhot pussissa. Harbinder Kaur -sarjan kolmannessa osassa nuori poliisi joutuu syrjään luokkatoverinsa murhan tutkinnasta – epäiltynä. Karin Smirnoffin Il­vek­sen kyn­net taas alkaa siitä, kun kevätyönä Gasskasin pikkukaupungissa räjähtää. Omien ongelmiensa kanssa painiva Mikael Blomkvist etsii uutta alkua, mutta joutuu tahtomattaan keskelle vaarallista vyyhtiä.

YHTEINEN TEKIJÄ: Päähenkilön isän mysteeri

Harlan Cobenin Osu­ma-kirjassa mies jäljittää perheenjäseniään DNA-nettisivustoilla ja törmää salaiseen ryhmään, joka on ottanut tehtäväkseen paljastaa anonyymejä nettitrolleja. Sitten ryhmän jäseniä alkaa kuolla yksi kerrallaan. Joku on ottanut salaseuran tähtäimeensä ja hänen seuraava uhrinsa saattaa olla kirjamme päähenkilö. Ari Wahlstenin Kuo­le­man pit­kät jäl­jet -dekkarissa oman isän kahden vuosikymmenen takainen selvittämätön murha nousee yllättäen tapetille, on yksityisetsivä Kit Karisman palattava Helsingistä teinivuosiensa rauhattomille kaduille Miamiin. Johtolankakerä alkaa purkautua, mutta tuntematon murhaaja ei aio seurata tilannetta toimettomana.

YHTEINEN TEKIJÄ: Palvelu- tai vanhustentalon vanhus kaipaa apua

Satu Rämön Ra­kel-kirjassa Hildur käy säännöllisesti vanhainkodissa tapaamassa perhetuttavaansa Helgaa. Vanhoja muistellessa alkaa paljastua uusia, yllättäviä asioita Rakel-äidistä. Marja Aarnipuron Si­ni­nen ruusu -teoksessa taas paikallislehden toimittaja Laura Lehmus saa palvelutalossa asuvalta vanhukselta kirjeen: Lauran tukea kaivataan kiireesti. Ajatukset palaavat tummakutriseen nuoruuden ihastukseen ja keikkapaikan tapahtumiin, joilla oli järisyttävä vaikutus Lauran koko elämään.

YHTEINEN TEKIJÄ: Ajankohtainen, poliittinen juoni

Helena Immosen Hor­ros-trillerissä Kiina kehittää salaista asetta, joka antaisi maalle järisyttävän etulyöntiaseman sodan syttyessä. Ilkka Remeksen Pu­na­rut­to-jännärissä työkseen Venäjän sabotaaseja torjuvalle Kaarlo Norhalle selviää, että taistelu totuudesta kytkeytyy Putinin tavoitteeseen korjata vuosisadan suurimpana geopoliittisena katastrofina pitämänsä Neuvostoliiton romahdus. Jos jotkin dekkarit muistuttavat toisiaan, niin nämä kaksi!

YHTEINEN TEKIJÄ: Päähenkilön kuollut puoliso vahvana elementtinä

Sylvia Dayn Niin lä­hel­lä -kirjassa Kane Black on surun murtama, kuolleen vaimonsa muiston vanki. Eräänä päivänä hän kohtaa New Yorkissa naisen, joka on kuin lumoavan Lilyn kuva. Nainen muuttaa saman tien Kanen kattohuoneistoon, jonka uhkean ylellisyyden keskellä Lilyn muisto leijuu huumaavana. Helene Floodin Puo­li­so-jännärissä leskeksi jäänyt Evy istuu yksin suuressa tyhjässä talossa ja pelkää. Evy on varma, että puolison kuolemassa on jotain epäilyttävää. Talosta on alkanut katoilla esineitä, aikuiset lapset salailevat asioita, ja aina lukittuna pidetty kellarin ovi onkin yhtäkkiä raollaan.

YHTEINEN TEKIJÄ: Tärkeä tapahtuma sijoittuu Sveitsin Geneveen

Dan Brownin En­ke­lit ja de­mo­nit alkaa, kun Robert Langdon kutsutaan Cerniin, kun ydinfyysikko löytyy murhattuna ja mystinen symboli rintaan poltettuna. Joël Dickerin Vil­li­pe­to-kirjassa taas Genevessä otsikoihin nousee suuri jalokiviryöstö. On saman tien selvää, ettei kyseessä ole aivan tavallinen rikoskeikka.

YHTEINEN TEKIJÄ: Päähenkilö ei tiedä, kehen voi luottaa

Jo Nesbøn uutuustrillerissä Suden hetki mies aikoo kostaa perheensä kuoleman. Hänen listallaan on kuusi nimeä. Mutta miksi poliisilta ei löydy perheen kuolemasta mitään tietoja? Max Seeckin Petetty-kirjassa alkaa takaa-ajo, jossa saalistaja voi olla kuka tahansa ja piilopaikkaa on mahdotonta löytää. Miten selvitä hengissä maailmassa, jossa mikään ei ole sitä, miltä näyttää?

YHTEINEN TEKIJÄ: Kostonhimoinen ja väkivaltainen ex-mies

Charlotte Al-Khalilin Kun kaik­ki on ohi -dekkarissa väkivaltaista suhdettaan paennut Jennifer katoaa ja jäljet johtavat ex-mieheen. Syyttäjä ajautuu lain harmaalle alueelle etsiessään todisteita miehen syyllisyydestä. Ninni Schulmanin Ra­kas Lena -kirjassa Ingrid Wolt on juuri lopettanut yksityisetsivän työt ja muuttanut keskelle metsää, jottei kostonhimoinen ex-mies löytäisi häntä... 

YHTEINEN TEKIJÄ: Antiikki­maailman likaiset salaisuudet paljastuvat

Anders de la Motten ja Måns Nilssonin An­tiik­ki­kaup­pi­aan kuo­le­ma -kirjassa keskikesän antiikkimarkkinat ovat alkamassa. Kauppias löytyy kojultaan kuolleena, ja yksi esine näyttää puuttuvan. Antiikki­- ja taidemaailman likaiset salaisuudet paljastuvat. Hélène Gullbergin Suo­jat­ti-dekkarissa tunnettu keräilijä löydetään murhattuna, epäillään syyksi pieleen mennyttä ryöstöä. Todisteet viittaavat kuitenkin paljon häijympään peliin.

YHTEINEN TEKIJÄ: Poliisilla tai etsivällä itsellään on traumaattinen menneisyys

Alex Ahndorilin Murhan avain esittelee yksityisetsivä Julia Starkin, jolla on traaginen menneisyys. Vaaratilanteissa ja onnettomuuksissa kaikki aistit virittyvät äärimmilleen, aika pysähtyy ja joka ikinen yksityiskohta tuntuu merkittävältä. Anna Äärelän Mene mene mene on jännitysromaani poliisi Nelli Åmanista, jolla on traumaattinen menneisyys. Kenttäpoliisina ja neuvottelijana työskentelevä Åman ja hänen työparinsa todistavat lähietäisyydeltä, kuinka jatkuva pimeys ja poikkeuksellisissa oloissa eläminen saavat ihmiset toimimaan väkivaltaisesti ja ennakoimattomin tavoin.

Se, että dekkarit muistuttavat toisiaan, rikastuttaa lukukokemusta. Ota siis tämä kirjalista talteen! 📚

Takaisin blogiin

Tilaa Kirja-uutiskirje

Liittymisetuna saat 20 % alennuksen Kirja-verkkokauppaan. Tämän lisäksi saat ajankohtaisia tarjouksia, etuja ja tietoja uutuuskirjoistamme.

Henkilötietojen käsittelystä voit lukea rekisteriselosteestamme.