Kirjailija Ilkka Remes on aina askeleen edellä. Remeksen uusin kirja Zeus on suositun Pimeyden sydämen itsenäinen jatko-osa, jossa vastakkain ovat pyhimmät demokraattiset hyveet ja idän brutaalin hallinnon julmimmat keinot niiden mitätöimiseksi. Kun lännen Zeus ja Kremlin röyhkeä salajuoni törmäävät, joutuu Suomi tilanteeseen, jonka ei pitänyt olla mahdollinen. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Satu Rämö.
"Kun tavallinen elämä nyrjähtää raiteiltaan, ei voi jäädä tumput suorana odottamaan ohjeita. Tilanne otetaan haltuun nopeasti ja vailla epäröintejä. Olen nimennyt tällaisen toiminnan remestelyksi."
Satu Rämön esipuhe Ilkka Remeksen Zeus-kirjaan:
Rakas lukija
Muistan, kun luin ensimmäistä kertaa Ilkka Remeksen kirjoittamaa trilleriä. Murha Pariisissa, sabotaasi Olkiluodon ydinvoimalan työmaalla ja suurvaltojen salaisia operaatioita. Väkevää toimintaa ja rajua vääntöä. Tuttuja uutisaiheita vauhtihikeä pursuavassa toimintajuonessa. Mahtavaa!
Olin vähän yli 20-vuotias kauppatieteiden ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelija – ja kirjoitin viestintätoimistokonsulttina tiedotteita Olkiluodon ydinvoimalan rakennustöistä. Olin lukemastani hurmaantunut. Hiroshiman portti oli Remeksen kahdeksas kirja. Sen jälkeen aikuisille suunnattuja kirjoja on ilmestynyt parisenkymmentä. Olen lukenut ne kaikki. Aika moni muukin on. Ilkka Remes on Suomen kaikkien aikojen luetuin trilleristi.
Kun tavallinen elämä nyrjähtää raiteiltaan, ei voi jäädä tumput suorana odottamaan ohjeita. Tilanne otetaan haltuun nopeasti ja vailla epäröintejä. Olen nimennyt tällaisen toiminnan remestelyksi. Jos töissä on kiire, palaverit remestellään vauhdilla loppuun. Kun viimeisen junan lähtöön on aikaa alle minuutti, on pakko unohtaa kohteliaat jonotussäännöt ja remestellä itsensä ihmisruuhkan läpi.
Remeksen faktaa ja fiktiota taitavasti yhteen punovat juonet ovat pelottavia, koska ne ovat mahdollisia. Sitä paitsi Remes vaikuttaa hyvin usein olevan askeleen edellä. Olen lukenut Venäjän hyökkäyssodista, globaaleista tartuntataudeista ja suomalaisiin kohdistuvista suurista tietomurroista ja kyberhyökkäyksistä ensin Remeksen kirjoista ja myöhemmin uutisista. Jännittävintä ja mieltä kuohuttavinta on se, että kuka tahansa meistä voi joutua keskelle repiviä tapahtumia. Koska se voisi tapahtua juuri minulle, se tuntuu tutulta. Tuttuun asiaan kokee kiintymystä.
Miten voimme kiintyä vuodesta toiseen Remekseen, vaikka emme tiedä hänestä mitään? Ilkka Remes ei käy kirjakauppavierailuilla, kirjailijakuva on vuosikymmenten takaa eikä nimikään ole kirjailijan oma. Emme tiedä kirjailijan lempiruokaa tai kesämökkipaikkakuntaa. En voi edes lähettää hänelle viestiä Instagramissa. Silti hän tuntuu tutulta. Ehkä yksi syy suosioon onkin juuri tässä: Ilkka Remes voisi olla aivan kuka tahansa. Ehkä hän on käynyt kirjamessuilla. Hän ei vain ole kertonut siitä kenellekään sosiaalisessa mediassa.
En ole – ainakaan tietääkseni – koskaan tavannut Ilkka Remestä. Hän toivoakseni lukee tämän esipuheen, joten käytän tilaisuuden hyväkseni: Kiitos tarjoilemastasi jännityksestä, mysteerimies. Kiitos, että luot maailmoja, joissa näemme pahaa mutta voimme silti uskoa hyvään.
Sinulle lukija toivotan sykettä nostattavia hetkiä tämän kirjan parissa. Niitä tulee riittämään. Länsiliittouman hybridioperaatio Zeus yrittää horjuttaa Venäjän diktatuuria. Venäjän salajuoni tähtää Naton hajottamiseen. Onneksi meillä on ulkoministeriön virkamiehen poika Mikko Jalava. Kaasu pohjaan ja sokka irti. Remestely alkakoon.
Reykjavíkissa elokuussa 2024
Satu Rämö
