Tervetuloa Keltaisen kirjaston maailmaan! Keltaisella kirjastolla tarkoitetaan Tammen kustantamon laajaa kokoelmaa käännetyn kaunokirjallisuuden kirjoja, jotka tunnistaa niiden keltaisista kansitunnisteista. Nämä kirjat tarjoavat lukijoilleen monipuolisia lukukokemuksia, oli sitten kyseessä klassikkojen tutkiminen tai uusien, kiinnostavien kirjailijoiden löytäminen.
Keltaisen kirjaston valikoima on laaja ja monipuolinen, ehkä siksi kirjakaupan keltainen kirjahylly saattaa aiheuttaa pienoisen paniikin. Siksi keräsimme yhteen kustantamomme suurimpia Keltaisen kirjaston kuluttajia ja paljastamme nyt, miten voit pitää riman matalalla ja tutustua tähän kirjasarjaan niin, ettet heti törmää tiiliskiviin, jotka vaativat jopa muutaman lukukerran ja tuntien sulattelua, jotta niiden sanoman ymmärtää. Lue eteenpäin ja aloita kevyt laskeutuminen Keltaiseen kirjastoon!
Avaa ovi Keltaiseen kirjastoon helposti näiden kirjojen avulla
Myyntipäällikkö Janni Saarikko tietää, mistä aloittaa Keltaisten kirjojen lukeminen:
Claire Keegan – Nämä pienet asiat (suom. Kristiina Rikman)
Elämää suurempi romaani - pienessä paketissa. Kirja perustuu todelliseen historiaan, mutta on kuitenkin fiktiivinen tarina. Viiden lapsen isä, aviomies ja hyvä ihminen Bill Furlong vie jouluna hiiliä luostariin, jossa hän näkee jotain, mikä ei jätä häntä rauhaan. Ympäröivä yhteiskunta omaa vaimoa myöten kehottaa jättämään asian sikseen – ja näistä pienistä asioista kasvaa vaivihkaa elämää suurempia. Syvän oikeudenmukainen, sydämellinen tarina moraalikäsityksestä ja toivosta. Lämmin suositus ihan jokaiselle, joka kaipaa valoa pimeyteen.
Joël Dicker – Totuus Harry Quebertin tapauksesta (suom. Anna-Maija Viitanen)
Varmaankin kaikista viihteellisin Keltainen! Harry Quebertin suomennos täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja ansaitsee ehdottomasti paikkansa sisäänheittotuotteena Keltaisen kirjaston maailmaan. Kirja on rikosromaani ja romaani rikoksesta, ja kätkee sisälleen niin murhamysteeriä, traagista rakkaustarinaa kuin komediaakin. Amerikkalaisessa pikkukaupungissa naapureilta ei mikään pysy salassa – paitsi yhden teinitytön murha. Kyseinen kirja onkin yksi harvoista sarjan dekkariksi luokiteltavista kirjoista
Elizabeth Strout – Olive Kitteridge (suom. Kristiina Rikman)
Elizabeth Strout on lyönyt itsensä läpi suomalaisten sydämiin herkillä lukuromaaneillaan ja syvällisillä henkilöhahmoillaan. Olive Kitteridge on romaani eläköityneestä pikkukaupungin matematiikanopettajasta - kärkkäästä, suorasukaisesta ja hankalasta naisesta. Kirja koostuu useasta novellista, joista jokaisessa tutustutaan vähä vähältä syvällisemmin niin vaihtuvaan kertojaääneen kuin Oliveen itseensä. Olive on hyvin ristiriitainen ja oudosti lähelle tuleva hahmo. Se on kertomus vanhenemisesta, inhimillisyydestä ja ihmissuhteista. Novellimuoto on helposti lähestyttävä tapa tutustua Keltaiseen kirjastoon.
Asiakaspalvelija Myrtillius Kauria suosittelee kirjoja sekä myymälässä että verkossa:
Suositukseni Keltaisesta kirjastosta ovat Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton (suom. Kristiina Rikman), Kerstin Ekmanin Suden jälki (suom. Pirkko Talvio-Jaatinen) ja Brit Bennettin Äidit (suom. Maria Lyytinen). Nimeni on Lucy Barton -kirjassa kuljetaan äidin ja tyttären välisen dialogin sekä takaumien kautta Lucyn menneisyyteen. Stroutin vahvuus on ehdottomasti henkilövetoinen kerronta ja ihan uskomaton tarkkanäköisyys sille, millaisia ihmisten väliset suhteet ovat. Pidän myös kirjailijan tavasta kertoa asian ympäriltä niin, että hän paljastaa lukijalle vain väläyksiä kerrallaan. Siinä on jopa jotain dekkarinomaista! Suomennoksesta vastaa Kristiina Rikman. Lucy Barton -sarjaan on Strout tämän jälkeen kirjoittanut peräti kolme teosta lisää, joten jos ihastut ekaan, lukemisen ei tarvitse päättyä vielä siihen.
"Ekmanin tapa kirjoittaa on sellainen vähäeleisen toteava ja epädramaattinen ja tykkään siitä suuresti."
Haluan nostaa Ekmanin Suden jälki -romaanin seuraavaksi, koska sen kuvaus vanhenemisesta ja elämän hallitsemattomuudesta on niin monitasoinen. Kertojana tässä on eläköityvä metsästäjä, mutta melkein yhtä tärkeä päähenkilö on luonto metsästäjän ympärillä ja etenkin susi, jonka metsästäjä kohtaa. Kirja kyseenalaistaa muistojen totuudenmukaisuuden ja näyttää kuinka mahdotonta - ja tarpeetontakin - oman ympäristön kontrolloiminen ja tapahtumien kulun ennakoiminen saattaa olla. Ekmanin tapa kirjoittaa on sellainen vähäeleisen toteava ja epädramaattinen ja tykkään siitä suuresti.
Sitten kolmas ihana kirja on Bennettin "Äidit". Nadia tekee abortin 17-vuotiaana, ja paljastamatta juonenkulusta liikaa kerron, että sen myötä hänen ihmissuhteensa kotipaikkakunnallaan tavalla tai toisella järkkyvät ja vääntyvät. Pois muuttamisen ja vuosien etääntymisen jälkeen Nadia palaa takaisin kotiin ja on selvää, ettei näitä vanhoja tapahtumia ole vielä käsitelty vaan ne muokkaavat yhä henkilöiden elämää. Bennett on mestari tunteiden ja mielenliikkeiden kuvaamisessa, ja vaikka romaani on paikoin surullinen ja jopa epätoivoinen, se on täynnä voimaa.
Luin tän kirjan viime keväänä, mutta se kummittelee yhä mielessäni säännöllisesti ja mietin, mitä Nadialle kuuluu. Jos tykkäät äänikirjoista, suosittelen tätä myös kuunneltuna: Krista Putkonen-Örnin ääni sopii tämän teoksen maailmaan täydellisesti!
Viestintäpäällikkö Johanna Harkkila vinkkaa kirjat fiksusti genreittäin:
Keltainen kirjasto mielletään joskus vaikeaksi ja kuivaksi, mutta itse asiassa sen tarkoitus on aina ollut tuoda parhaat ja mehevimmät tarinat maailmalta meille suomalaisille lukijoille. Sarjasta löytyy jokaiselle jotakin: fantasiaa ja scifiä, lyhyitä kirjoja, vetäviä seikkailuja sekä hienoja ihmissuhteiden kuvauksia. Älä siis pelkää, vaan tartu rohkeasti Keltsiin!
Fantasia- ja scifi-kirjat
Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että Keltaiseen kirjastoon piiloutuu aikamoinen määrä scifiä ja fantasiaa, jotka usein koetaan suht kevyeksi luettavaksi. Kazuo Ishiguron Ole luonani aina sekä Klara ja aurinko (suom. Helene Bützow) ovat tarinoita nuorista ihmisistä lähitulevaisuudessa, jossa elinkauppa ja robottiystävät ovat arkipäivää.
Haruki Murakamin kirjat ovat usein pitkiä, mutta eivät suinkaan vaikeita! Vieterilintukronikka (suom. Antti Valkama) vie päähenkilönsä uskomattomiin ja mielikuvituksellisiin seikkailuihin. Kanadalainen Emily St. John Mandel on uusi tulokas Keltaisessa kirjastossa. Hänen ihmiskuntaa koettelevasta pandemiasta kertovasta Asema 11 -romaanistaan (suom. Aleksi Milonoff) on tehty kiitetty tv-sarja, ja sen maailmaan liittyy löyhästi myös tuore Lasihotelli.
Lyhyet kirjat
Irlantilaisen Claire Keeganin ensimmäinen suomennos ilmestyi loppuvuodesta 2023 ja hurmasi välittömästi kaikki. Nämä pienet asiat (suom. Kristiina Rikman) on vain 116 sivua, mutta niihin mahtuu hieno tarina perheenisästä, joka päättää tehdä oikein. Agóta Kristóf on kulttikirjailija, jonka sodan keskellä elävistä kaksospojista kertova trilogia suomennettiin juuri kokonaisuudessaan (suom. Anna Nordman ja Ville Keynäs). Näitä lukiessa hengästyy, järkyttyy ja vaikuttuu!
Menoa ja meininkiä
Keltaisen kirjaston kirjoissa on useita juonivetoisia, vauhdikkaita kirjoja, joiden sivuja lehteillessä ajankulu unohtuu. Kautta aikojen John Irvingin teokset ovat olleet monelle nuorelle ensimmäinen kokemus aikuisten kirjasta. Niissä viehättävät omituiset henkilöhahmot, ennalta-arvaamaton juoni ja erotiikka. Erityisesti Garpin maailma ja Kaikki isäni hotellit (suom. Kristiina Rikman) sopivat aloittelijoille. Ja kun vauhtiin pääsee, voi lukea Irvingin uusimman, 1200-sivuisen Viimeisen tuolihissin (suom. Aleksi Milonoff).
Jennifer Egan on kirjailija, joka yllättää jokaisella kirjallaan. Tuorein, Piparkakkutalo (suom. Helene Bützow), on vauhdikas kudelma Piilaakson teknojäteistä, naisvakoojasta, levy-yhtiöpomosta ja tämän eri tavoin onnettomista jälkeläisistä. Sopisi myös spefi-kategoriaan! Peter Hoegin kirjat ovat suuria seikkailuita, joissa voi tapahtua mitä vain! Romaanissa Sinun silmiesi kautta (suom. Sanna Manninen) kolme päiväkodissa tutustunutta kaverusta kokeilee, olisiko mahdollista astua ystävän tietoisuuteen pelastaakseen hänet.
