Kirjablogimme Vieraskynä-kategorian seuraava kirjailija on Satu Rämö, joka piti meille päivän ajan päiväkirjaa ja napsi kuvia matkan varrelta. Hyppää mukaan kirjailijan päivään kauniissa Islannissa ja saat selville, mikä pitää Rämön vauhdissa ja missä vaiheessa syksyllä ilmestyvä, Hildur-kirjasarjaa jatkava Rakel on!
"Raakatekstiä pitää pusertaa luku per päivä, niin aikataulu pitää. Naputeltavaa siis riittää, joten lisää kahvia!"
KUVAT: Satu Rämö
TEKSTI: Satu Rämö
Kirjailijan "my day" Islannissa
Huomenta! Silmät auki, makuupussi auki, teltan ovi auki. Tervetuloa mun päivään! 👋
Aamu
Heinäkuu on ollut vähän epätyypillinen työkuukausi. Muu perhe on kesälomalla ja rakastaa telttailua. Oma kesälomani alkaa vasta elokuussa, mutta koska joudun työn takia olemaan koko tulevan syksyn poissa kotoa, pakkasin työt mukaan ja lähdimme kuukaudeksi perheen kanssa telttailemaan ja Islantia kiertämään.
Tänään aamulla herään kymmenen aikoihin. Könyän ulos teltasta, lapset heräävät vähitellen. Puoliso jää keittämään kahveja, minä käyn pikaisella aamulenkillä. Teltassa nukkuminen saa paikat jumiin joten on pakko heti aamulla kevyesti sporttailla. Hölkkään kolme kilometriä, se riittää hyvin. Taivaanvuohet laulavat ja pilviverho alkaa rakoilla. Kiva päivä tulossa!
Sitten retkipöytään mysliä, hapanmaitoa ja koska tällä telttailualueella on keittiö, paistan meille aamiaiseksi myös kananmunia.
Grettislaug eli Grettirin kuumavesiallas on luonnonvarainen kylpypaikka Pohjois-Islannissa alle puoli tuntia Sauðárkrókurin kunnasta pohjoiseen. Historiallisen saagasankarin mukaan nimettyyn altaaseen virtaa kuumasta lähteestä luonnon lämmittämää vettä. Sen kylkeen on rakennettu pieni ja söpö telttailualue.
Olemme viihtyneet tosi hyvin! Meri on vieressä, maisemat on jylhät ja syrjäisen sijainnin takia täällä on ihanan rauhallista ja hiljaista.
Aamupäivä
Aamiaisen jälkeen muu perhe lähtee retkelle lähirannalle, minä otan läppärin ja laturin kainaloon ja retkeilen telttailualueen respaan, josta saa kirjailijan perustarpeita: sähköä ja kahvia. Marraskuussa ilmestyvän Rakelin kolmas versio pitäisi saada heinäkuun aikana valmiiksi. Menen editoinnissa nyt sivulla 121/360 käsikirjoituksessa.
Teen vielä pieniä viilauksia juoneen, mutta muutoin kyse on lähinnä tiivistämisestä, löysien poistoista ja pienistä lisäyksistä oikeisiin kohtiin. Kun etenen kymmenen liuskan päivävauhtia, saan tämän ajoissa valmiiksi. Teen vähän kerrallaan, niin tarkkaavaisuus ja rento ote säilyy.
Samaan aikaan kirjoitan tammikuussa ilmestyvän Satujen saaret -sarjan toista osaa Kotikumpua. Raakatekstiä pitää pusertaa luku per päivä, niin aikataulu pitää. Naputeltavaa siis riittää, joten lisää kahvia!
Kolmen tunnin kuluttua syömme eväitä leirintäalueen keittiössä ja päätämme pakata teltan. Tänään siirrytään seuraavaan paikkaan.
Käydään katsomassa vanhoja autoja esittelevä museo Hofsósin kylän kyljessä ja syödään museokahvilassa lounasvohvelit. Raparperihillon kera, luonnollisesti.
Matkalla Akureyrin kaupunkiin, jossa käymme täyttämässä muonavarastot ja moikkaamassa tuttavaperhettä, kaivan keskeneräisen neuleen esiin ja alan neuloa.
Iltapäivällä
Neulon jälleen Hildur-neuletta, tällä kertaa itselleni. Menossa on tylsin osuus: vartalo-osan neulominen. Pelkkää sileää neulosta samalla värillä miljardi silmukkaa. Tuntuu, että se ei koskaan valmistu… Ehkä tämän heinäkuun aikana - toivon! Autossa istuessa neulominen on hauskaa ajanvietettä.
Illalla
Illalla viritämme kattotelttamme Akureyrin leirintäalueelle ja keitämme pastaa. Illalla nukkumaan mennessä luen lapsille ääneen Lottalehtoa, sen jälkeen itsekseni uusinta Doggerlandia.
Minulla on tapana ennen nukahtamista miettiä seuraavan päivän työasiat läpi, jotta ne eivät jää vaivaamaan yötä vasten. Kymmenen liuskaa Rakelin editointia, yksi luku Kotikumpuun. Mietin kirjoitettavat kohtaukset läpi pariin kertaan, jotta kirjoittaminen kävisi huomenna mahdollisimman nopeasti.
Pääni alkaa tuntua painavalla tyynyä vasten.
Päässäni käy vielä yksi ajatus ennen kuin nukahdan. Muista huomenna tarkistaa, onhan Hildurin lasissa appelsiinilimua sekä sen yhden luvun alussa että sen lopussa. Ettei se ole mennyt vaihtumaan kesken kohtauksen esimerkiksi vedeksi. Kuulen korvatulppien läpi, kuinka taivaanvuohi ääntelee jossain lähellä. Nukahdan.
Kiitos Satu Rämö hauskasta päivästä kanssasi! Ennakkotilaa Sadulla työn alla olevan Rakel-kirja. 📖
