Kirjablogimme Vieraskynä-kategorian seuraava kirjailija on Harry Whittaker. Whittaker vietti lapsuutensa läntisen Irlannin maaseudulla. Äitinsä, rakastetun Lucinda Rileyn jalanjäljissä Whittaker on luonut uraa kirjailijana, näyttelijänä ja radiojuontajana. Hän on viimeistellyt Rileyn muistiinpanojen pohjalta Seitsemän sisarta -sarjan päätösosan Atlas, Papa Saltin tarina.
Lucinda Rileyn tänä syksynä ensimmäistä kertaa suomeksi ilmestyvä Vangittu kauneus julkaistiin englanniksi alun perin jo vuonna 1998. Nyt julkaistava versio on Whittakerin uudelleenkirjoittama, ja hänellä on terveiset kaikille, jotka tarttuvat Vangittu kauneus -kirjaan!
"Näillä sivuilla saa lukea vääristyneestä kunnianhimosta, kielletystä rakkaudesta, kostosta ja murhasta…"
KUVA: Harry Whittaker
TEKSTI: Harry Whittaker
SUOMENTAJA: Hilkka Pekkanen
Lucinda Rileyn jalanjäljissä
Hyvä lukija! Minä olen Lucindan poika Harry Whittaker. Jos nimeni on tuttu, se johtuu varmaankin teoksesta Atlas, Papa Saltin tarina, joka päättää äitini Seitsemän sisarta -sarjan. Sarjan päättäminen jäi minun tehtäväkseni äidin kuoleman jälkeen vuonna 2021.
Haluan selittää, miksi Vangittu kauneus julkaistaan vuonna 2024. Sitä varten minun on tehtävä lyhyt yhteenveto äitini tuotannosta. Toivottavasti jaksatte seurata selitystäni.
Vuosien 1993 ja 2000 välillä äiti kirjoitti kahdeksan romaania nimellä Lucinda Edmonds. Hänen uransa näytti katkeavan ennen aikojaan teokseen nimeltä Seeing Double. Keksityn juonen mukaan Britannian kuninkaallisella perheellä oli avioton jälkeläinen. Niihin aikoihin tapahtunut prinsessa Dianan kuolema ja sitä seurannut monarkian myllerrys saivat kirjakaupat pitämään teosta liian suurena riskinä. Niin ollen Lucinda Edmondsin teoksen tilaukset peruutettiin, ja kustantaja perui sopimuksen.
Kun Orkideatarha toi läpimurron
Vuosien 2000 ja 2009 välillä äitini kirjoitti kolme romaania, joista ei julkaistu ainuttakaan. Vuonna 2010 tapahtui läpimurto. Hänen ensimmäinen nimellä Lucinda Riley kirjoittamansa romaani – Orkideatarha – tuli kirjakauppoihin. Tällä uudella nimellä hänestä tuli naiskirjallisuuden menestyneimpiä edustajia, ja nyt hän on myynyt jo kuusikymmentämiljoonaa kirjaa.
Uusien romaaniensa ohella äiti kirjoitti uudelleen kolme Edmondsina kirjoittamaansa kirjaa: Aria (josta tuli suomeksi Italialainen tyttö), Not Quite an Angel (josta tuli Enkelipuu) ja yllä mainittu Seeing Double (josta tuli Vaarallinen kirje). Nämä kaikki ovat nyt julkaistuina menestyneet erittäin hyvin, samoin kuin ne kolme muuta romaania, joita ei aikaisemmin julkaistu.
Kielletty rakkaus ja kohtalokas ennustus
Tästä pääsenkin Vangittuun kauneuteen. Se ilmestyi alun perin vuonna 1993 nimellä Hidden Beauty, ja äiti kirjoitti tämän toisen romaaninsa 26-vuotiaana. Hän puhui usein siitä, kuinka ylpeä oli tarinasta, ja aikoi tuoda sen uudelleen julki. Surullista kyllä hän ei saanut siihen tilaisuutta.
Kun luin tämän teoksen ensimmäisen kerran, se teki minuun valtavan vaikutuksen. Näillä sivuilla saa lukea vääristyneestä kunnianhimosta, kielletystä rakkaudesta, kostosta ja murhasta… ja kaikki huipentuu menneisyydestä kohoavaan kohtalokkaaseen unohdettuun ennustukseen. Minusta tuntui, että käsikirjoituksessa oli paljon sellaista, mistä Lucinda kirjoitti myöhemmissäkin teoksissaan: upeita tapahtumapaikkoja, perheen merkitys sekä rakkauden kyky ylittää sukupolvien rajat. Hän ei koskaan kaihda myöskään vaikeaa todellisuutta: masennusta, alkoholismia ja naisiin kohdistettua väkivaltaa.
Modernisointia ja nuorallatanssia äidin jalanjäljissä
Lucinda on epäilemättä aina ollut maailman parhaita tarinankertojia, mutta hänen kirjailijanäänensä luonnollisesti kypsyi kolmekymmentävuotisen uran aikana. Hän teki paljon työtä kolmen uudelleen kirjoittamansa romaanin uusimisessa, muutti juonta, lisäsi henkilöitä ja paranteli tyyliään. Siksi olen nyt omaksunut saman roolin tämän teoksen kohdalla. Olen uudistanut ja ajanmukaistanut tekstiä ja auttanut tekemään Edmondsista Rileyn.
Prosessi on ollut haastava. Luonnollisesti halusin pitää alkuperäisen teoksen mahdollisimman koskemattomana, mutta tehtävänäni oli modernisoida näkökulmia ja tuntemuksia tuhoamatta kuitenkaan romaanin sydäntä. Maailma on muuttunut suuresti kolmessakymmenessä vuodessa, ja nettikommentit tuntuvat kärjistyvän päivä päivältä. Toivottavasti olen onnistunut tanssimaan nuoralla onnistuneesti ja tekemään äidille oikeutta. On syytä painottaa, että äiti tunsi hyvin sen maailman, johon olette astumassa. Hän oli nuoruudessaan näyttelijä ja malli, ja olen varma, että osa tämän kirjan tapahtumista perustuu hänen omiin kokemuksiinsa.
Vangittu kauneus antaa äänen sorretuille
Lucindan lukijat tietävät, että äiti halusi usein rakentaa tarinansa todellisten historiallisten tapahtumien ympärille ja kertoa niiltä aikakausilta vähemmän tunnettuja kohtaloita. Seitsemän sisarta vangitsee maailmansotien jännitykset, Britannian ja Irlannin välisen konfliktin, Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikkeen sekä Australian aboriginaalien ja Espanjan romanien kohtaamat haasteet. Vangitussa kauneudessa Lucinda kuvaa Treblinkan kuolemanleirin kauhuja miehitetyssä Puolassa toisen maailmansodan aikaan. Aihe oli selvästi hänelle tärkeä, niin kuin epäilemättä kaikille myötätuntoisille ja maailmantapahtumia seuraaville kansalaisille. Hän toivoisi, että tämän romaanin sepitetyt tapahtumat kannustaisivat lukemaan enemmänkin holokaustista.
Ja niin The Hidden Girl, kätketty tyttö, ei enää ole kätkössä. Lucinda odottaa taas tuttuja lukijoitaan kuin vanha ystävä, valmiina vetämään teidät mukanaan menneisyyteen ja kuljettamaan teitä ympäri maailmaa. Ja uudet lukijat, tervetuloa! Olen ilahtunut, että olette päättäneet viettää aikaa Lucinda Rileyn seurassa.
Harry Whittaker, 2024
Teksti on Lucinda Rileyn Vangittu kauneus -kirjan alkusanoista. Kirjan ja alkusanojen suomennos Hilkka Pekkanen.