Kiinnostus kotimaisia tosirikoksia kohtaan johtuu useista syistä. Tutussa ympäristössä tapahtuva rikos tuntuu henkilökohtaisemmalta ja todentuntuisemmalta, mikä luo voimakkaan tunneyhteyden tapahtumiin. Monet nauttivat arvoitusten ratkaisemisesta ja syiden ymmärtämisestä rikoksen takana. Lisäksi tosirikoskertomukset herättävät toivoa oikeuden toteutumisesta, kun rikolliset saatetaan vastuuseen teoistaan.
True crime -kirjat tarjoavat nykypäivinä myös opetuksellista sisältöä valottaen yhteiskunnallisia ongelmia kuten edelleen valitettavan ajankohtainen naisviha. Samalla ne opettavat yleisölle tärkeitä varotoimia. Vaikka aiheet ovat vakavia, tosirikosten tarjoama draama ja jännitys vetävät puoleensa, viihdyttävät ja pitävät lukijan kiinnostuneena.
Valokeilassa true crime – Suomi järkyttyi näistä rikoksista:
J. K. Tamminen – Polttomurhaajan jäljillä
Joskus totuus on kaivettava itse esiin. Elokuussa 2020 riehui pienellä suomalaisella paikkakunnalla raju omakotitalon palo. Paikalle ensimmäisinä saapuneet löysivät talon edessä autossaan istuvan naisen sekä pihamaalla makaavan, pahasti palaneen miehen. Mikään naisen kertoma tapahtumien kulusta ei vaikuttanut loogiselta.
Palon uhri menehtyi saamiinsa vammoihin, ja tutkinnan edetessä poliisilla oli yhä enemmän syytä epäillä, että kyseessä oli onnettomuuden sijaan henkirikos. Tutkinnassa kerätty näyttö ei kuitenkaan käräjäoikeudessa riittänyt murhaajaksi epäillyn henkilön tuomitsemiseen.
Käräjäoikeuden tuomioon pettyneet uhrin pojat käynnistivät tapauksesta yksityisen rikostutkinnan ja kutsuivat J. K. Tammisen avukseen. Periksiantamaton omatoiminen tutkinta johti osaltaan murhan selvittämiseen sekä käräjäoikeudessa syyttömäksi todetun henkilön tuomitsemiseen hovioikeudessa. Hyytävää luettavaa alusta loppuun.
Jesse Mäntysalo, Mari Jäntti – Kuka murhasi Sirkka-Liisa Valjuksen?
Todisteet ovat sitovat, vain murhaaja puuttuu. Dekkarin tavoin etenevä Mari Jäntin ja Jesse Mäntysalon kirjoittama tositarina herättää unohdetun murhamysteerin eloon. Poliisilla oli kaikki, mitä turkulaisnaisen murhan selvittämiseen tarvittiin. Sen piti olla helppo tapaus.
On vuosi 1963. Turkulaisessa tanssiravintolassa kohistaan illan komeimmasta miehestä. 34-vuotiasta Sirkka-Liisa Valjusta onnistaa. Pari poistuu yhdessä pirssillä, ilta jatkuu Valjuksen luona. Se jää naisen viimeiseksi. Kerrostalon seinien läpi kuuluu vain yksi sana: Älä! Myöhemmin Sirkka-Liisa löytyy kotoaan alasti, raa’asti murhattuna. Tekijä katoaa kaupungin kesäyöhön kuin kummitus. Vai oliko heitä sittenkin kaksi?
Alkaa Suomen valtionrajat ylittävä rikostutkinta, jonka keskiössä on verinen jalanjälki. Potentiaalisia surmaajia on lukuisia. Paljastuu salattuja elämiä ja elämäntapoja. Jotakuta on kiristetty, toinen tietää liikaa ja liian varhain. Syylliseksi sovitetaan jopa sarjamurhaajia, joista yhdessä on jotain tuttua. Iskikö Bodomin tappaja jälleen?
Sirkka-Liisa Valjuksen poika kuulee äitinsä kuolemasta sanomalehdestä. Vartuttuaan hän haluaa tietää, kuka vei äidin hengen – tai edes, kuka on hänen isänsä.
Marko Niemi – Kirkkonummen kolmoissurma
Kuka surmasi kokonaisen perheen ja miksi? Kirja käsittelee yhtä Suomen rikoshistorian järkyttävimmistä ja samalla vaikeimmin ymmärrettävistä rikoksista. Marko Niemi yrittää selvittää mitä tapahtui Kirkkonummella kesäyönä 1990 ja etsii viimeistä johtolankaa tapaukseen, joka on edelleen ratkaisematta.
Vuonna 1990 tehtiin Kirkkonummella poikkeuksellisen raaka rikos. Kokonainen perhe eli isä Veikko Rytkönen, äiti Berit Andersson ja kolmekuukautinen Jessica-vauva tapettiin raa’asti vasta valmistuneen omakotitalon makuuhuoneeseen. Tekijä katosi, pelko jäi. Keskusrikospoliisi satsasi parhaat voimansa tapauksen selvittämiseen. Silti juttu ei lähtenyt selviämään. Oliko verityö ammattilaiselta tilattu palkkamurha?
Yleisradion pitkän linjan tutkiva rikostoimittaja Marko Niemi selvitteli tapausta lähes vuoden verran. Selvitystyön tuloksena syntyi Viimeinen johtolanka -podcast-sarjan viides kausi, jonka Yle julkaisi maaliskuussa 2023.
Yksi vuosi ei kuitenkaan riittänyt paljastamaan kaikkea oleellista tapauksen taustoista. Juuri kukaan ei halunnut puhua asiasta, eikä ainakaan omalla nimellään. Pelko tuntuu pitävän yhä suut supussa. Nyt Niemi on kääntänyt kaikki kivet ja kannot ja löytänyt jälleen uusia mielenkiintoisia johtolankoja, joita pitkin etenemällä lukija pääsee lähemmäksi tapauksen ratkaisua.
Päivi Hannula – Väärän auton kyytiin
Rikostoimittaja Päivi Hannula kadonneiden jäljillä. Avoimia tapauksia maanteiden varsilta kadonneista tytöistä, naisista ja miehistä, joiden kohtalot eivät jätä rauhaan. Voisivatko mysteerit vielä selvitä?
Kenen kyytiin 17-vuotias Merja Vaara liftasi varhain heinäkuisena aamuna? Miksei 15-vuotiaasta Piia Ristikankareesta ole saatu yhtään varmaa havaintoa sen jälkeen, kun hän lähti kotoaan ovet paukkuen? Nousiko Riina Mäkinen autoon, joka vei hänet kauas Loviisan metsistä? Minne sarjasaalistaja Mika Moringin ajeluttamat naiset päätyivät?
Väärän auton kyytiin vie lukijan syvälle suomalaisten katoamismysteerien juurille. Mitä jäljettömiin kadonneiden kohtaloista lopulta tiedetään ja miten tapauksia on tutkittu?
Niko Jutila – Kaksi miestä, kuusi surmaa
Miten työläisperheiden pojista tuli moninkertaisia murhamiehiä? Ryöstömurhaaja Herman Katajaisen ja kolmoissurmaaja Väinö Olavi Svahnin rikolliset elämät ja kuolemat muistuttivat toisiaan.
Entinen kuritushuonevanki Katajainen (1912–87) surmasi ja ryösti kaksi vanhusta marras- ja joulukuussa 1970 Mäntsälässä ja Karkkilassa. Pakkolaitoksesta vapautunut, jo nuoruudessaan raa’asta taposta tuomittu Svahn (1914–86) puolestaan surmasi kolme ryyppytoveriaan Hausjärvellä ja Hyvinkäällä yhtenä heinäkuisena iltana vuonna 1971.
Katajainen ja Svahn olivat henkirikokset tehdessään viisikymppisiä, ja molemmilla oli takanaan kolmen vuosikymmenen mittainen rikollinen ura. Niko Jutilan kirja piirtää kahden murhamiehen tarinoiden kautta kuvaa sodanjälkeisen yhteiskunnan nurjemmasta puolesta.
Kale Puonti – Kokaiinikeilapallo ja muita huumekytän tapauksia
Tositarinaa Helsingin huumepoliisista. Entinen poliisi ja nykyinen kirjailija Kale Puonti muistelee uransa mielenkiintoisimpia haasteita kirjassaan Kokaiinikeilapallo ja muita huumekytän tapauksia.
Huumausaineiden ympärillä pyörii Suomessa miljoonabisnes, jota virkavalta yrittää parhaansa mukaan kuihduttaa. Suomalaiset huumekauppiaat ovat harvoin tv-sarjoista tuttujen suurrikollisten kaltaisia, vaan usein kyse on tavalla tai toisella epätoivoisiin tilanteisiin joutuneista ihmisistä.
Yli 30 vuotta huumepoliisina Helsingissä työskennellyt Kale Puonti on koonnut kirjaansa uransa erikoisimpia, tragikoomisimpia ja merkittävimpiä huumejuttuja. Lain väärälle puolelle ovat eksyneet muun muassa huumeiden käyttöä tutkinut yliopistotutkija, eläköitynyt taidemaalari, helsinkiläinen vaatekauppias ja venäläinen mummo, jolla oli kiinniotettaessa mukanaan tavallista tuhdimmat meetvurstileivät.
Kimmo Nokkonen – Operaatio Fake
Väärennöksiä, rikollista taidekauppaa, petoksia ja rahanpesua. Miten suomalaispoliisit selvittivät yhden Euroopan laajimmista taiderikoskokonaisuuksista. Keskusrikospoliisi käynnisti vuonna 2013 taiderikoksiin keskittyneen operaatio Faken, jonka päätutkijana toimi rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen. Tapaus osoittautui Suomen oikeushistorian suurimmaksi taiderikoskokonaisuudeksi ja Nokkosesta kasvoi niiden johtava tutkija.
Kirja esittelee taiderikosten tekotapoja ja tekijöitä myös muiden värikkäiden tapausten kautta, joiden parissa Nokkonen työskenteli kymmenen vuoden aikana. Samalla se tarjoaa kiinnostavaa ja arvokasta tietoa suomalaisesta taiderikollisuudesta suurelle yleisölle ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa.
Rikolliset väärensivät ja kauppasivat suomalaisille kultakautemme suurimpia nimiä Albert Edelfeltistä Helene Schjerfbeckiin sekä taidehistorian tunnetuimpia mestareita, kuten Pablo Picassoa, Salvador Dalia ja Claude Monet'ta. Yksi tekijöistä oli Suomen taitavimpana ja tuotteliaimpana pidetty väärentäjä Veli Seppä, joka joutui poliisin haaviin mutta auttoi lopulta Nokkosta rikosten selvittämisessä.
Vielä yksi helvetillinen tapaus naapurimaasta? Täältä pesee!
Lasse Wierup, Daniel Olsson – Helvetti sisältä
Unelma, joka romuttui. Todistajansuojelussa oleva entinen Hells Angels -pomo kertoo jengistä, joka on hengenvaarallinen jopa omilleen.
Micke "Mega" Johannessen ei koskaan ollut erityisen kiinnostunut moottoripyöristä. Mutta Helvetin enkeliksi hän halusi, ja päästyään viimein täysjäseneksi kaikki sujuikin helposti. Väkivalta sai oikeutuksen ja rikokset perustelun.
Micke alkoi katsoa elämäänsä uusin silmin vuosikymmen jälkeen, kun kolme kerhoveljeä ”katosi”. Vasta kun hänen elämänkumppaniaan Ebbaa uhkailtiin, lopun alku oli edessä. Lopulta Micke heitettiin ulos kerhosta, hänen talonsa paloi ja hän joutui murhayrityksen kohteeksi. Oli aika mennä poliisin puheille.
Siitä asti Micke ja Ebba ovat eläneet todistajansuojeluohjelmassa ilman toiveita paluusta Ruotsiin. Toimittajatiimi Lasse Wierupin sekä Daniel Olssonin kirjassa he kertovat kaunistelematta, minkälaista oli elämä Göteborgin Enkeleissä.
Lue myös edellinen true crime -kirjalistauksemme, jolta löydät mm. Ulvilan surman ja Kyllikki Saaren tapauksen.
