Alussa olivat suo, kuokka – ja monet ihanat lukemisenarvoiset kirjat. Klassikkokirjoilla on paikkansa suomalaisessa kirjallisuuskaanonissa ja syystä. Kaunokirjallisuuden klassikot ovat kirjallisuuden edelläkävijöitä, jotka tarjoavat unohtumattomia lukuelämyksiä ja viitoittavat kirjallisuuden tulevaisuuden suuntaa. Olemme koostaneet tähän eräät tärkeimmistä kotimaisen kirjallisuuden kulmakivistä. Jos jäät janoamaan lisää, muita klassikkoteoksia, niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin, löydät verkkokauppamme kategoriasta klassikkokirjat.
Suomalainen kirjallisuus on täynnä merkittäviä klassikkoteoksia, jotka ovat muovanneet kansallista identiteettiä ja rikastuttaneet kulttuuriamme. Näiden teosten vaikutus ulottuu sukupolvelta toiselle, ja ne tarjoavat ajattomia näkökulmia niin ihmisenä olemiseen kuin suomalaisuuteen. Tässä artikkelissa listaamme muun muassa Mika Waltarin komean pääteoksen Sinuhe egyptiläinen, Tove Janssonin elämänmakuisissa väreissä loistavan Kesäkirjan ja kenties tunnetuimman suomalaisen kirjatrilogian Täällä Pohjantähden alla. Väinö Linnalta, tietenkin.
Parhaat suomalaiset klassikkokirjat: ikivihreiden teosten ja suurromaanien ystäville
Väinö Linna – Tuntematon sotilas (juhlapainos) (WSOY)
Väinö Linnan rakastettu sotaromaani taustoitettuna juhlapainoksena. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi. Teoksen ensipainos joulukuussa 1954 oli vähän yli 4000. Sen jälkeen kirjaa on painettu jopa 800 000 kappaletta. Juhlavuoden kunniaksi rakastetusta romaanista julkaistaan uusi, upea juhlapainos. Romaanin ohessa havainnollistetaan kuvin, kartoin ja grafiikoin Tuntemattoman sotilaan joukko-osaston vaiheita, varustuksia ja maisemia, sitä todellisuutta, jossa Suomi soti Neuvostoliittoa vastaan. Teos oli heti ilmestyessään tapaus.
Juhlapainos pitää sisällään myös aikalaiskritiikkejä ja kuvia mainoksista ja vastaanotosta. Ne kertovat minkälaisena teos nähtiin julkaisuhetkellä. Suurromaania sodasta oli jo ehditty kaivata, ja silti teos pääsi yllättämään – ja se yllättää yhä.
Mika Waltari – Sinuhe egyptiläinen (WSOY)
Sinuhe on löytölapsi, joka kasvaa köyhän lääkärin poikana Thebassa ja ryhtyy itsekin lääkäriksi. Kohtalo vie hänet seikkailuihin silloisen maailman merkittäviin valtakuntiin Syyriaan, Babyloniaan ja jälleen Egyptiin. Thebassa Sinuhe nimitetään faarao Ekhnatonin aivokirurgiksi ja hän seuraa läheltä kiihkoilevan hallitsijan uudistuspyrkimyksiä. Monien myrskyisten vaiheiden, rakkauksien ja pettymyksien jälkeen Sinuhe muistelee maanpakolaisena elämäänsä.
Sinuhe egyptiläinen on Mika Waltarin pääteos ja yksi käännetyimmistä suomalaisista romaaneista. Vaikka teos sijoittuu muinaiseen Egyptiin, sen sanoma on universaali ja ajaton. Sotaa ja mullistuksia, ystävyyttä ja rakkautta kuvatessaan Waltari on onnistunut kiteyttämään tärkeimmän ihmisestä.
Tove Jansson – Kesäkirja (WSOY)
Kirja kertoo kolmesta ihmisestä, jotka viettävät kesää Suomenlahden saarella: Sophia-lapsesta, hänen isästään ja isoäidistään. Ennen muuta se on kertomus hyvin vanhan naisen ja hyvin pienen tytön ystävyydestä. He elävät lähellä toisiaan, heitä ympäröi se unelma kesästä, joka tunnetaan vain täällä pohjolassa, unelma, jota on niin vaikea vangita, että se pysyy aina voimakkaana.
Tove Jansson kirjoittaa vähäeleistä kieltä ja saa sillä sanotuksi hämmästyttävän paljon ihmisistään, kesästä ja meren saaresta. Hän kuvaa tunteilematta vanhuutta ja lapsuutta.
Kesäkirja nojautuu vakavimmillaankin iloiseen ja lämpimään elämäntunteeseen.
Tommi Kinnunen – Neljäntienristeys (juhlapainos) (WSOY)
Hienovaraisen tarkkanäköinen romaani ihmisistä, jotka rakentavat unelmansa luvattomiin harjakorkeuksiin.
Nuori pitäjänkätilö Maria herättää ympäristössään epäilystä. Hankalia synnytyksiä kunnialla hoitava nainen saa viimein tahtomaansa arvostusta, mutta ei huomaa jääneensä oman kaipuunsa vangiksi. Aviottomana syntynyt Lahja-tytär tahtoo kerätä elämäänsä kaiken sen, minkä äiti omastaan painolastina hylkäsi. Sodan polttamaan pohjoiseen palaava pakolainen kaipaa avioliitossaan kosketusta, kun taas sotasankari Onni etsii kaupungeista lyhyeksi jääviä, kiellettyjä onnenhetkiä. Vuosikymmeniä myöhemmin Kaarina sisustaa appensa unelmista tyhjenneen talon ja tahtoo purkaa sitä, mitä toiset ovat äänettömäksi rakentaneet.
Tommi Kinnusen Neljäntienristeyksen juhlapainos juhlistaa 10-vuotiasta modernia klassikkoa. Teos sisältää kustantaja Anna-Riikka Carlsonin esipuheen.
Väinö Linna – Täällä Pohjantähden alla (WSOY)
Väinö Linnan suurteos Täällä Pohjantähden alla on piirtynyt suomalaisten muistiin lähihistorian näkemyksellisenä kuvauksena. Sen sivuilla syrjäinen hämäläiskylä elää alkuvoimaista, maanläheistä elämäänsä kansamme suurina murroskausina.
Trilogian ajallisina rajakohtina ovat helmikuun manifestia edeltänyt vuosikymmen, josta edetään torppariperheiden tragedian kautta kansalaissotaan ja Suomen itsenäisyyden vuosikymmeniin aina 1950-luvulle saakka. Varttuneempi lukijapolvi tuntee katselevansa silmästä silmään omiakin kokemuksiaan, nuoremmille avautuu ennen tuntemattomia näkymiä kansakunnan kulkemalta tieltä.
Sofi Oksanen – Puhdistus (WSOY)
Vanha Aliide Truu elää yksin talossaan Viron maaseudulla, kunnes eräänä päivänä nuori Zara löytyy hänen pihaltaan. Naisten kohtaloista syntyy väkevä ja universaali tarina vallasta ja alistamisesta, intohimosta, petoksesta ja sovituksesta.
Puhdistus on yksi aikamme ylistetyimmistä suomalaisista romaaneista. Romaani on ilmestynyt yli 40 maassa ja saanut miljoonia lukijoita. Sofi Oksanen kirjoitti Puhdistuksen ensin näytelmäksi, jonka kantaesitys oli Kansallisteatterissa helmikuussa 2007. Vuoden kuluttua ilmestyi samanniminen romaani, josta tuli nopeasti sensaatio. Puhdistuksesta on kuvattu myös elokuva ja sävelletty ooppera.
Sofi Oksasen (s. 1977) Puhdistus on valloittanut maailmaa: se on ilmestynyt yli 40 maassa ja sitä on myyty yli miljoona kappaletta. Se on kerännyt ylistäviä kritiikkejä ja kahminut lukuisia palkintoja, kuten Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, Euroopan kirjallisuuspalkinnon, Ranskassa Prix Feminan ja FNAC-palkinnon ensimmäisenä käännöskirjana. Suomessa sille on myönnetty mm. Finlandia-, Runeberg- ja Kalevi Jäntin palkinnot.
Mika Waltari – Kuolleen silmät ja muita kauhukertomuksia (WSOY)
Nuoren Mika Waltarin kiihkeitä kauhukertomuksia. Mika Waltari julkaisi salanimellä Kristian Korppi kauhukertomuskokoelman Kuolleen silmät vuonna 1926 vain 17-vuotiaana. Edgar Allan Poen tuotannosta intoutuneen nuoren kirjailijan kertomuksia yhdistävät oudot tapahtumat ja makaaberit kuolemantapaukset. Niissä on dramatiikkaa ja eroottista viritystä, ja taustalla väijyy usein jokin tuntematon voima.
Kertomuksissa kuljetaan eksoottisissa maisemissa, kuten salaperäisellä saarella ja muinaisen Egyptin pyramideilla. Tai sitten viivähdetään yksinäisessä vuokrahuoneessa, missä nuori lakitieteen ylioppilas näkee kokaiinilla terästettyjä näkyjään.
Kuolleen silmät julkaistaan uudelleen 97 vuotta ilmestymisensä jälkeen täydennettynä kokoelmana. Kirjailija Juri Nummelin on valinnut teokseen alkuperäisen kokoelman lisäksi myös muita Waltarin harvinaisia kauhunovelleja sekä aiheeseen sopivia runoja ja kirjoittanut teokseen jälkisanat.
Rosa Liksom – Hytti nro 6 (WSOY)
Hytti nro 6 on Neuvostoliiton ruumiinavaus, kertomus junamatkasta asioiden ytimeen, suljetun maan sielunelämään ja matkustajan, nuoren tytön omaan sisimpään. Itä on itä ja länsi on länsi, on tyttö ja tytöllä on unelma. On Neuvostoliitto, sen kulahtanut ja absurdi todellisuus, lannistetut mutta kekseliäät ihmiset, korruptio ja tyly lähihistoria. On Siperian juna, junassa hytti ja tytön matkakumppanina venäläinen mies.
Ohi vilahtavat toistensa kaltaiset kaupungit ja pystyyn mätänevät tehtaat, kaduilla lainehtivat joet ja myrkytetyt metsät. Tähdet kolisevat jääkuutioina vihreällä taivaalla ja räkäinen kissa naukaisee yössä.
Rosa Liksom voitti romaanilla Finlandia-palkinnon (2011) ja elokuva Hytti nro 6 sai Cannesin elokuvajuhlilla Grand Prix -palkinnon (2021). Teos sisältää elokuvaohjaaja Juho Kuosmasen esipuheen.
Lauri Viita – Moreeni (WSOY)
Uusintapainos vuonna 1950 julkaistusta Moreenista juhlistaa Lauri Viidan 100-vuotisjuhlavuotta. Moreeni on kuvaus teollisuuskaupungin laidalle syntyneestä yhdyskunnasta, joka joutuu kokemaan kansalaissodan järkytykset.
Kertomuksen keskipisteenä on sekatyömies Iisakki Niemisen perhe. Tämä perhe on sitä moreenia, Pispalan kultamäen perussoraa, jonka varaan rakentuu koko kaupunki, sen koneet, tehtaat, asuinrakennukset ja työväentalot.
Moreeni on mestarillinen teos kehittyvästä yhteiskunnasta ja suomalaisesta työläisperheestä.
Tove Jansson – Valitut romaanit (WSOY)
Rakastettuja, harvinaisia helmiä Tove Janssonilta! Tove Jansson tarkastelee oivaltavasti monenlaisia ihmisiä - niin lapsia kuin aikuisia, merkillisiä oman tiensä kulkijoita, erakkoja, pariskuntia ja perheitä. Usein päähenkilönä on taiteilija ja Janssonin omasta elämästä tutut yksityiskohdat pilkahtelevat esiin rivien väleistä. Kerronta on jäljittelemätöntä, tyylillisesti selkeää ja lempeän ironian lävistämää.
Valitut romaanit sisältää teokset Kuvanveistäjän tytär, Kesäkirja, Aurinkokaupunki ja Kunniallinen petkuttaja. Tove Jansson (1914–2001) tunnetaan kansainvälisesti parhaiten lastenkirjailijana ja kuvataiteilijana - "muumien äitinä". Hänen tuotantoonsa kuuluu kuitenkin myös romaaneja, novelleja, kuunnelmia ja draamaa, joista hän on saanut paljon kiitosta.
Johanna Venho – Ensimmäinen nainen (WSOY)
Sylvin tarina Kekkosen rinnalla Johanna Venhon kynästä. Ensimmäinen nainen on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. Se on romaani naisesta, joka löytää itsensä ja kirjailijanäänensä ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen.
" - Eipä voi kovin monessa maassa ensimmäinen nainen yksikseen liikuskella. - Minä en siihen lupia ala kyselemään."
Julkinen rooli kätki radikaalin Sylvin, joka oli yhtaikaa ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallisuutta suosiva feministi. Vaativassa asemassaan hän varjeli itsenäisyyttään ja säilytti omat ystävänsä. Kun yksi tärkeimmistä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, Sylvi lähtee Katerman mökin rauhaan. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall pohtii Sylvin muotokuvaluonnoksen äärellä, miten ilmentää veistoksella Sylvin monitahoisuutta. Voiko toista koskaan todella tuntea ja entä jos ei pääsekään kasvamaan omaan mittaansa?
Olisiko tämä se syksy, kun luet läpi parhaat suomalaiset klassikkokirjat? Selaa kaikkia klassikoita tällä sivulla! 🧐
