Onko edes mahdollista aloittaa tätä artikkelia muulla tavalla kuin toteamalla, että klassikot ovat klassikoita syystä? Klassikkokirjaa ei ole määritelty yksiselitteisesti, mutta se tunnistetaan tiettyjen piirteiden perusteella, jotka tekevät siitä ajattoman ja merkityksellisen useille sukupolville. Klassikkokirja käsittelee teemoja, jotka ovat universaaleja ja puhuttelevat ihmisiä eri aikakausina. Esimerkiksi rakkaus, moraali, identiteetti, vapaus ja yhteiskunnalliset kysymykset ovat teemoja, jotka pysyvät merkityksellisinä sukupolvesta toiseen.
Klassikkokirja tarjoaa lukijalle mahdollisuuden löytää uusia merkityksiä jokaisella lukukerralla. Se voi sisältää syvällistä symboliikkaa, yhteiskunnallista kritiikkiä tai filosofisia pohdintoja. On hyvä muistaa, että klassikko ei aina ole heti arvostettu: jotkin teokset ovat saavuttaneet klassikkostatuksen vasta vuosikymmeniä julkaisunsa jälkeen. Joskus teoksen merkitys ja syvyys ymmärretään paremmin vasta pitkän aikaa julkaisun jälkeen.
WSOY ja Tammi julkaisevat Maailmankirjallisuuden klassikot -kirjasarjan näyttävillä uusilla kansilla, ja kustantamoidemme henkilökunta esittelee nyt omat suosikkikirjansa sarjasta! Ja ei, ne eivät ole tuossa yllä olevassa pinossa, vaan lista on hieman eri. Kuulutko sinä heihin, jotka keräävät kirjahyllyynsä lopulta aivan koko sarjan?
Maailmankirjallisuuden klassikot – näitä henkilökunta suosittelee:
H.G. Wells – Maailmojen sota
“Kaikkien ‘marsilaiset hyökkää’ -kirjojen creme dela creme! Kirjasta tehtiin Amerikoissa 50-luvulla Orson Wellesin ohjaama kuunnelma, josta koko kansakunta meni sekaisin. Ihmiset siis ihan oikeasti luulivat, että marsilaiset hyökkäävät, kun kuunnelma lähetettiin verkossa.”
H.G. Wells – Maailmojen sota
Marsilaiset ovat hyökänneet! Niiden alukset syöksevät ilmaan polttosäteitä ja tappavaa, mustaa kaasua. Hirviömäiset olennot ja hurjat taistelukoneet saavat ihmiset silmittömän kauhun valtaan. Miten käy planeetta Maan?
H. G. Wellsins Maailmojen sota vuodelta 1898 kuuluu tieteiskirjallisuuden merkittävimpiin klassikoihin. Se käsittelee Maahan tunkeutuvia marsilaisia tavalla, joka on jättänyt lähtemättömän jälkensä science fictionin kuvastoon. H. G. Wells (1866-1946) oli opettaja, toimittaja, sosiologi ja historioitsija sekä tuottelias kirjailija, joka kirjoitti niin romaaneja, novelleja kuin tieteellisiäkin teoksia. Hänen tunnetuimpia romaanejaan Maailman sodan lisäksi ovat Aikakone ja Näkymätön mies.
Franz Kafka – Oikeusjuttu
“Meidän ei pitäisi unohtaa Kafkaa. Oikeusjuttu on elämys, surrealistinen tarina syyttömästä syytetystä ja vimmaisesta oikeuden ja avun etsinnästä. Unenomaiset kohtaamiset, voimattomuus ja tuska ovat aina vain totta.”
Franz Kafka – Oikeusjuttu
”Joku oli varmaankin panetellut Josef K:ta, sillä eräänä aamuna hänet vangittiin, vaikka hän ei ollut tehnyt mitään pahaa.”
Franz Kafkan Oikeusjuttu on käsite. Se on kuvaus yksilön kohtaamisesta kasvottoman, selittämättömän vastavoiman kanssa, kysymyksistä jotka jäävät vastausta vaille, puheesta johon kukaan ei reagoi. Kafkan ensimmäinen postuumi teos vuodelta 1925 osui kipukohtiin, jotka eivät ota parantuakseen.
Vaikka Kafka eli ennen natsien aikaa ja juutalaisvainoja, totalitarismi ei ollut uusi eikä vieras asia, ja hän tavoitti teoksiinsa kasvottoman poliisivaltion hengen, puristuksen, johon vapaa ihminen voi joutua. Toisaalta on perusteltua nähdä hänet sisäisen maailman ahdistuksen ja epäloogisuuden terävänä kuvaajana. Kafkasta on kirjoitettu hyllymetreittäin tutkimusta, mutta Oikeusjutun tarina ei analysoimalla tyhjene, vaan puhuttelee lukijoita sukupolvesta toiseen.
Giovanni Boccaccio – Decamerone
“100 tarinaa käsittävä tarinakokoelma 1300-luvun ruttoepidemiaa paossa olevien kertomuksista. Teoskokoelman kertomusta "Haukka" pidetään nykyaikaisen romaani-/novellikirjallisuuden alkuna, koska tuossa kertomuksessa on ensikertaa esiteltynä täydellisen romaanin/novellin rakenne: alku - keskikohta - huipennus = suljettu loppu.”
"Boccaccio on hauska ja roisi, ei uskoisi että Decameronen tarinat ovat 1300-luvulta. Ja sieltä on peräisin kirjallisuustieteessä yhä lentelevä haukka."
Giovanni Boccaccio – Decamerone
Novellitaiteen loistava perusteos Giovanni Boccacciolta. Italialaisen renessanssikirjailijan maailmankuulu novellikokoelma ja novellitaiteen loistava perusteos ensimmäisenä täydellisenä, Ilmari Lahden ja Vilho Hokkasen taitavana suomennoksena. Teos, jossa elää verhottomana kokonainen aikakausi, värikäs ja hilpeä 1300-luku, elämänhuuman vuosisata.
Decamerone sisältää sata hilpeätä tarinaa, joita Firenzen lähiseudulle vuonna 1348 mustaa surmaa paennen seurueen naiset ja miehet aikansa kuluksi kertovat toisilleen. Näistä tarinoista muodostuu rikas ja monipuolinen kokoelma.
Toimitukset alkaen
Virginia Woolf – Orlando
“Orlando oli kuin raikas tuulahdus, voiko klassikko olla tällainen?! Päähenkilö matkaa läpi vuosisatojen välillä miehenä, välillä naisena. Kirjan esikuvana on ollut Virginia Woolfin ystävä Vita Sackville-West.”
Virginia Woolf – Orlando
Elämäkerran vallankumous! Orlando on Virginia Woolfin hauskin ja suosituin romaani, leikkimielinen ja vakava fantasia. Woolfin teokset ovat vaikuttaneet lähtemättömällä tavalla tapaan, jolla käsitämme naisen aseman niin kirjallisuudessa kuin yhteiskunnassakin.
”Elämäkerran vallankumous!” on kirjailija itse luonnehtinut sitä. Myös elokuvana tunnettu romaani seuraa keskushenkilönsä vaiheita usealla vuosisadalla ja mantereella, miehenä ja naisena, ja se pohtii mm. ajan olemusta ja kysymystä ihmisen todellisesta minuudesta.
Teokselle on ominaista symbolien ja eri aikakausille ominaisten kliseiden taidokas käyttö.
George Orwell – Eläinten vallankumous
“Nerokas satiiri vie lukijan ajatukset lähihistorian diktaattoreihin, mutta tuntuu pelottavan ajankohtaiselta myös tässä hetkessä. Eläinten vallankumous nähdään tänä vuonna sekä Kansallisoopperassa että Kansallisteatterissa.”
George Orwell – Eläinten vallankumous
”Toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.”
Kepeän sadun muotoon puettu, totalitarismille irvaileva Eläinten vallankumous on klassinen tutkielma vallan väärinkäytöstä ja veitsenterävä poliittinen satiiri George Orwellilta.
Majuri-karju vakuuttaa Willingdonin Kartanon eläimet vallankumouksen välttämättömyydestä, ja ne käyvät juopottelevan isäntänsä Jonesin ja hänen julmien renkiensä kimppuun. Juhannusaattona leimahtava vallankumous on hetkessä ohi ja eläimet ryhtyvät itsenäisesti hoitamaan valtaamaansa maatilaa, mutta vähitellen sikojen viekkaus ottaa mittaa jopa ihmisen ahneudesta.
Tutustu Maailmankirjallisuuden klassikot -kirjavalikoimaan ja kerää koko sarja! 📚
