Kirjailija Arttu Tuomisen romaani Hyvitys on psykologinen trilleri iskusta, joka koettelee pikkukaupungin idylliä ja pakottaa tapausta tutkivan poliisin kohtaamaan elämäänsä hallitsevat valheet. Tuominen tahtoo kirjoittaa vetäviä rikosromaaneja, mutta samalla muistuttaa vaaroista, jotka seuraisivat jos etäännymme toisistamme liiaksi.
Teksti: Jaakko Mikkola
Aurinkoinen mutta tuulinen Porin Eteläranta kevättalvella 2020. Lounasravintolat avaavat oviaan, kaupungin virkamiehet kävelevät lounastauollaan kohti Raatihuonetta, kadulla kuulee puheensorinaa länsisuomalaisella nuotilla. Tuo hetki tuntuu nyt kuin vieraasta todellisuudesta tai toisesta ajasta repäistyltä.
Viimeistään edellisellä Verivelka-romaanillaan (WSOY) suomalaisen rikoskirjallisuuden parhaimmistoon noussut Arttu Tuominen (s. 1981) tahtoi esitellä kotikaupungistaan Polsanluodon rantamaisemaa, jossa jokivesi oli noussut poikkeuksellisen korkealle peittäen alleen koivikot ja pitkospuut – kuin enteillen erikoislaatuista kevättä.
Vain joitakin viikkoja tuon hetken jälkeen pandemia on vienyt normaalin arjen sijoiltaan myös länsisuomalaisessa idyllissä. Arttu Tuominen tutkii romaaneissaan niitä hetkiä, joissa joudumme kohtaamaan arkisen elämän pinnan alle kätkeytyvän turvattomuuden.
”Kirjoitan omista peloistani. Romaanin kirjoittaminen lähtee niistä asioista, jotka minua itseäni huolestuttavat ja pohdituttavat. Suomi on aika turvallinen maa, ja täällä kirjailija voi onneksi kirjoittaa ja puhua kipeistäkin aiheista aika vapaasti. Mutta ei tämäkään nyt täydellinen yhteiskunta ole”, Arttu Tuominen muistuttaa.
Tuomisen edellinen teos Verivelka sai kiitosta psykologisesta uskottavuudesta, mikä teki siitä enemmänkin moniulotteisen rikosromaanin kuin puhdasverisen dekkarin.
Hän näyttää henkilönsä, niin rikolliset kuin tapauksia tutkivat Delta-ryhmään kuuluvat poliisit, yhtä lailla ihmisinä, joita kumpiakin ajavat toisinaan myönteiset toisinaan likaiset päämäärät.
Verivelka asetti rinnakkain urallaan etenevän komisario Jari Paloviidan ja surman tehneen laitapuolen kulkijan ja osoitti, että kenen tahansa elämä saattaa ajautua väärille raiteille. Arttu Tuominen painottaa, että hänen romaaneissaan ihmiset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia.
”Verivelassa on kohtaus, jossa pikkupojat pahoinpitelevät kodittoman. Pojat varastavat häneltä lompakon, mutta löytävät sen avatessaan tyttären kuvan sekä miehen oman nuoruuden kuvan, jossa hän on merillä. Hänelläkin on historia. Sekään ei vastaisi todellisuutta, että jotenkin idealisoisin poliiseja.”
Uusi romaani Hyvitys on poliisin Delta-ryhmästä kertovan sarjan toinen itsenäinen osa. Jokaisessa teoksessa päähenkilönä on uusi tutkimusryhmän jäsen, ja nämä moniulotteiset henkilöt ovat yhtä lailla romaanin ytimessä kuin rikostapaukset, joita he tutkivat.
Hyvityksen päähenkilö Henrik ”Härkä” Oksman esiteltiin lukijoille jo Verivelassa Jari Paloviidan miltei neuroottisen pikkutarkkana kiistakumppanina. ”Itsekuri on se, millä hän säilyttää minuutensa. Oksman ei voi luovuttaa pienimmässäkään asiassa, vaan kääntää viimeisenkin kiven, vaikka se johtaisi hänet itsensä vaikeuksiin. Jos arki romahtaisi, hän romahtaisi siinä samassa itsekin. Rutiinit pitävät hänet hengissä”, Tuominen luonnehtii.
Oksmania ja Paloviitaa – niin erilaisia kuin he ovatkin – yhdistää salaisuus, jota he peittelevät jopa itseltään. Hyvityksessä Oksman joutuu
kohtaamaan oman elämänsä kipupisteen rikosta selvittäessään.
”Pohdin yleisemminkin, miksi meidän on niin vaikea hyväksyä itseämme? Suomalaiset ovat yleistäen aika huonolla itsetunnolla varustettuja tyyppejä, mieluummin peittelemme kuin näytämme vikojamme. Minä toivoisin, että voisimme puhua vapaammin vaikeistakin asioista.”
Oksmanin ja Paloviidan tutkimukset alkavat Hyvityksessä seksuaalivähemmistöjen ravintolaan tehtävästä kranaatti-iskusta, joka vaatii kuolonuhreja. Iskun tekijä julkaisee verkossa vihaa lietsovan videon.
Oksman joutuu iskuillan tapahtumien takia oman moraalisen pohdinnan eteen. Arttu Tuomiselle uusi romaani on myös puheenvuoro yhteiskunnassa
viime vuosina levinnyttä vihaa vastaan.
”Valitettavasti Hyvityksen ilmapiiri kuvaa tätä aikaa. Ääriryhmät ovat nousseet Suomessa ja Euroopassa. Tietyt avoimen rasistiset toimijat liittoutuvat poliittisten päättäjien kanssa. Vihapuhetta kätketään normaaliin politiikkaan, ja se on minusta todella huolestuttavaa.”
Arttu Tuominen asuu Porissa puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Isäksi tuleminen on eniten hänen elämäänsä mullistanut asia, joka vaikuttaa uusien huolien ja pelkojen muodossa myös kirjoittamiseen. Tuominen uskoo, että kirjallisuus kehittää tietynlaista syvyysnäköä.
”Ihmiset pohtivat dekkareita lukemalla omaa moraaliaan. Työelämässä tulee jokaiselle vastaan tilanteita, joissa omaa moraalia koetellaan. Jos tekisi aina viimeisen päälle niin kuin kuuluu, eikä ikinä missään tilanteessa valehtelisi… en tiedä, onko se mahdollista”, dekkaristi pohtii.
”Ei kirjallisuuden tarvitse propagandaa olla, eikä se saakaan olla sellaista. Mutta uskon, että lukevat ihmiset ovat empatiakykyisempiä kuin ihmiset, jotka eivät lue. Sillä tavalla kirjailija voi vaikuttaa ihmisiin ja maailmaan.”
---
Profiili: Arttu Tuominen on suomalainen kirjailija, joka asuu Porissa, Paarnoorissa. Koulutukseltaan hän on ympäristöteknologian insinööri.
Arttu Tuominen on julkaissut neljä jännitysromaania. Tuominen sai vuoden 2020 Johtolanka-palkinnon romaanista Verivelka, joka samalla
aloitti uuden Porin poliisiyksiköstä kertovan Delta-sarjan.
Kuva: Tiiu Kaitalo
