TET-harjoittelijat tuovat mukanaan raikkaan tuulahduksen kustantamoon. Rakastaa sitä painomusteen tuoksua kuinka paljon tahansa, totuus on, että välillä tarvitaan pari ihan tuoreita silmäpareja lukemaan tuttua tekstiä. Siksi innostuimme, kun Keltaisen kirjaston rakastetut teokset pääsivät 9-luokkalaisen, omaa kirjablogia pitävän TET-harjoittelijamme Aarnin arvioitaviksi.
Nämä Keltaisen kirjaston teokset Aarni arvioi!
RUTTOYÖT: "monelle tulisi varmasti mieleen koronapandemia"
”Jos vuonna 1901 Istanbulista matkaan lähtenyt höyrylaiva, jonka piipusta tupruaa hiilenmustaa savua, olisi ensin neljä päivää etelään purjehdittuaan ohittanut Rhodoksen saaren ja edennyt vielä puolisen päivää etelän vaarallisilla ja myrskyisillä vesillä kohti Aleksandriaa, sen matkustajat olisivat voineet nähdä Mingerin saaren ja Arkazin linnoituksen ja korkeat tornit.”
Näin alkaa turkkilaisen kirjailijan ja Nobel-voittajan Orhan Pamukin tuorein romaani Ruttoyöt. Alun sitaatissa kuvataan höyrylaivan matkaa kuvitteelliselle Mingerin saarelle, jolle suurin osa romaanista sijoittuu.
Romaanin kertoja on fiktiivinen historiantutkija Mina Mingeriläinen, joka kertoo tapahtumista jälkeenpäin 2000-luvulta. Vaikka kertoja onkin yksittäinen historioitsija, hän toimii käytännössä kaikkitietävän kertojan tavoin. Tämä toimii erinomaisesti kirjan lukuisien henkilöiden ja yksityiskohtaisen maailman takia. Tätä kerronnan muotoa hyödyntäen Pamuk osaa erinomaisesti katsoa Mingerin saarta etäältä ja kuvailla koko saaren tapahtumia mutta myös zoomata yksittäisten henkilöiden elämään.
Kirja alkaa Azizye-nimiseltä huvialukselta. Kyydissä ovat Osmanivaltakunnan entisen sulttaanin tytär prinsessa Pakize, hänen puolisonsa vävytohtori Nuri ja terveysasian ylivalvoja Bonkowski pašša. (Pašša on Osmanivaltakunnan arvonimi). Bonkowski pašša jää laivan kyydistä Mingerin saarelle, jossa on havaittu ruttotartuntoja. Perillä häntä odottavat eri kansat kuten turkkilaiset, kreikkalaiset, mingeriläiset ja heidän eri uskonnolliset ja poliittiset ryhmittymänsä. Jokainen on erittäin vastahakoinen (jokainen eri syystä ja omalla tavallaan) noudattamaan karanteeneja ja viranomaisten ohjeita. Noin sadan sivun paikkeilla Bonkowski pašša murhataan ja vävytohtori Nuri joutuu ottamaan ohjat käsiinsä. Ruton, karanteen ja salamurhan lisäksi saarella kytevät nationalistisen vallankumouksen ainekset. Miten siis käy, kun saari joutuu karanteenin takia eristyksiin?
Ruttoyöt on äärimmäisen laaja romaani täynnä henkilöitä, valta-asemia, ihmisryhmiä ja pitkiä (jonkun mielestä jaarittelevia) kappaleita, jotka kuvaavat kaupunkia, Mingerin tilannetta, historiaa ja Osmanivaltakunnan politiikkaa. Vaikka Ruttoyöt onkin melko pitkä, se tuntuu perustellulta, ja Pamuk pitää kokonaisuuden erinomaisesti kasassa. Kansan suhtautuminen auktoriteetteihin, tilanteen eskaloituminen ja vallankäyttäjien yliampuvat ratkaisut ruton levitessä, kuvataan romaanissa erittäin uskottavasti.
Osmanivaltakuntaa (johon Mingerin saari kuuluu) kutsuttiin Euroopan sairaaksi mieheksi. Mingerin saari voidaan nähdä pienoismallina koko Osmanivaltakunnalle ja sen ongelmille. Ruttoyöt sijoittuu ajalle juuri ennen Osmanivaltakunnan hajoamista, ja se, mitä fiktiivisellä Mingerin saarella tapahtuu, voidaan nähdä enteenä muulle Osmanivaltakunnalle. Monelle tulisi varmasti Ruttoöistä mieleen koronapandemia, vaikka Pamuk itseasiassa aloitti romaaninsa kirjoittamisen kolme vuotta ennen pandemian alkamista.
On selvää, että Ruttoyöt on vaatinut Pamukilta valtavan määrän taustatyötä. Joku toinen kirjailija voisi unohtaa moisen taustatyön tehtyään lukija ja tyytyä intellektuaaliseen pullisteluun sillä, kuinka yksityiskohtainen hänen luomuksensa on. Näin ei käy Pamukille, joka käyttää historiallista taustoitusta harkittuna mausteena, joka kruunaa koko aterian. (Pakko myöntää, välillä maustetta holahtaa.)
Suosittelen tätä romaania erityisesti niille, jotka kaipaavat haastetta, rakastavat historiaa, eivätkä pelästy nähdessään kirjan sivumäärän.
GARPIN MAAILMA: "ehdottomasti yksi lempikirjoistani”
Yhdysvaltalaisen kirjailijan John Irvingin ensimmäinen menestyskirja Garpin maailma kertoo nuoren kirjailijan T.S. Garpin tarinan.
Romaani alkaa ajasta ennen Garpin syntymää, kun Garpin äiti, terveydenhoitaja Jenny Fields, haluaa lapsen. Jenny ei kuitenkaan halua mennä naimisiin, ajatus kuvottaa häntä. Niinpä Jenny päättää hankkia lapsen aivovammaisen ja pahasti haavoittuneen sotilaan Garpin kanssa. (Häntä kutsutaan Garpiksi, koska se on ainoa asia, jonka hän osaa sanoa.) Garp kuolee jo ennen lapsensa syntymää ja Jenny päättä nimetä lapsensa T.S. Garpiksi tämän isänsä mukaan.
Jenny saa töitä sisäoppilaitoksen terveydenhuoltajana ja Garp, joka on silloin vasta lapsi muuttaa hänen kanssaan sinne. Kun Garp on tarpeeksi vanha, hän pääsee kouluun opiskelemaan ja kiinnostuu kirjallisuudesta sekä painista. Valmistuttuaan Garp muuttaa äitinsä kanssa Wieniin, jossa hänen äitinsä kirjoittaa feminististä omaelämänkertaansa ja Garp yrittää kirjoittaa novellia.
Kun Jennyn muistelmista tulee valtavan suosittu ja hänestä itsestään tulee aikansa feministisen liikkeen keulakuva, Garp ja hänen perheensä joutuu tahtomattaan julkisuuteen. Kaikki eivät arvosta Jenny Fieldsin mielipiteitä…
Garpin maailma on ehdottomasti yksi lempikirjoistani. Sen hidas tahti, hillittömän hauskat ja toisinaan raivostuttavat henkilöt tekevät siitä todella nautittavan lukukokemuksen. Vaikka romaani välillä tuntuu jaarittelevalta ja jylläävän paikoillaan, Irving onnistuu aina yllättämään lukijan uudella käänteellä. (Välillä käänteet saavat lukijan itkemään.)
Romaani alkaa ajasta ennen Garpin syntymää ja seuraa Garpia koko hänen elämänsä halki, eikä lukija voi kuin olla kannustamatta hänen puolestaan koko romaanin ajan.
Ruttoyöt ja muut keltaisen kirjastot teokset löydät TÄÄLTÄ! 💛
