Kirja.fi haastattelussa Riikka-Maria Rosenberg
Kirja-verkkokaupan haastattelupenkkiin on saapunut kirjailija Riikka-Maria Rosenberg, jonka romaani Hakoisten Anna (Tammi) on ollut kevään 2022 yksi suosituimpia suomalaisia kaunokirjallisuuden uutuuksia.
Haluan perehtyä lähteisiin ja aikakautta käsittelevään tutkimukseen hyvin. - - Tutkimiseen, salapoliisityöhön, asioiden ymmärtämiseen ja kokonaiskuvan hahmottamiseen menee varmasti 2/3 koko kirjaan käytetystä ajasta.
- Riikka-Maria Rosenberg, onneksi olkoon Hakois-trilogian ensimmäisestä osasta! Olet paitsi kirjailija, myös historioitsija sekä naimisissa Hakoisten kartanon nuoren isännän kanssa. Kuinka löysit Hakoisten Anna -teoksesi päähenkilön Anna Magdalena Lilliebrunnin? Saitko heti ajatuksen, että hänestä tulisi hieno kirja?
"Tiesin, että Hakoisten kartanon olivat omistaneet 1600- ja 1700-luvuilla Uggla-sukuiset miehet. He olivat aika kiivasluonteisia. Karl Gustaf Ugglan vaimon, Anna Magdalena Lilliebrunnin, nimeen törmäsin Veikko Kerkkosen Janakkalan historia -kirjassa ja ryhdyin jäljittämään hänestä tietoa. Minulle ei kuitenkaan heti tullut tunnetta, että Annasta saisi kirjoitettua kokonaisen romaanin, päinvastoin."
- Olet kertonut kirjoittavasi tutkivaa kaunokirjallisuutta. Sen pohjalla on vahva tutkimus, mutta bonuksena kirjailijan vapaus täyttää aukot, joita ei voi selvittää. Se antaa sinulle myös mahdollisuuden tuoda tunteita tarinaan. Anna oli syntynyt vuonna 1724 Hakoisten naapurikartanoon. Millainen Anna oli sinun mielestäsi ihmisenä, aikakautensa kasvattina?
"Anna oli aatelisperheen tytär, joka oli saanut säädylleen sopivan kasvatuksen. Samanlaisia oli nuoria aatelisnaisia ja miehiä oli paljon Suomessa ja Ruotsissa. Anna osasi kirjoittaa ja lukea, kirjoitustaito oli tärkeä suvun ja säädyn yhteyksien hoidossa. En kuitenkaan voi tietää varmasti, osasiko hän ranskaa, kuten hän kirjassa osaa. Sen kirjoittaminen kuuluu kirjailijan vapauteen. Anna varmasti ymmärsi yhteiskunnan ja säätynsä asettamat vaatimukset muun muassa avioliitosta, Luulen, että hänestä löytyi myös uhmakkuutta ja halua elää ja iloita."
- Riikka-Maria Rosenberg, Hakoisten kartanolla, josta Hakois-trilogiasi kertoo, on pitkä historia. Kartano voidaan jäljittää 1200-luvulle ja Birger Jaarlin toiseen ristiretkeen asti. Hakoisten Anna -teoksesi tapahtumat keskittyvät 1700-luvun puolivälin jälkeiseen aikaan. Kirjassa kuvattua 1700-luvun Hakoisten kartanoa, johon Anna Magdalena Lilliebrunn tuli miniäksi, ei enää ole olemassa. Tiedätkö missä se on sijainnut? Kuinka sijoitit kartanon mielessäsi alueelle, käytitkö esimerkiksi vanhoja karttoja apunasi?
"Meillä on kotona raameissa Hakoisten kartta vuodelta 1792 eli vuodelta, jolloin Anna mies kornetti Karl Gustaf Uggla myi Hakoisten kartanon everstiluutnantti Erik Abraham Leijonhufvudille. Karttaan on merkitty tuolloin kartanolla sijainneet rakennukset, miespiha, puutarha, pellot ja kaikki muut. Vanhan kartan pohjalta rakensin myös mielessäni Annan ajan Hakoisen, jossa hän liikkui ja toimitti asioita."
- Olet luvannut lukijoille vielä kaksi osaa Hakoisten kartanon naisten historiaa. Ne tuovat kartanon historian 1900-luvun alkuun asti. Seuraava osa kertoo everstiluutnantti Erik Abraham Leijonhufvudin vaimosta, vapaaherratar Helena von Burghausenista, jota olet kuvanut säpäkäksi. Hän muun muassa aloitti nykyisen päärakennuksen rakennustyöt vain 33-vuotiaana vuonna 1796. Trilogian kolmas osa on Amelie Bojen. Kuinka ajatus trilogiasta syntyi? Olivatko valitut henkilöt, Helena von Burghausen ja Amelie Boje, selvät valinnat päähenkilöiksi?
"Ystäväni, joka on kustannustoimittaja, antoi tohtorinkaronkassa minulle tämän idean. Kiitos siis kuuluu hänelle. Minua on kiehtonut sekä Helenan voimakas hahmo sekä kaunis ja tiettyä herkkyyttä olemuksessaan kantanut Amalie. Molempien, Helenan ja Amalien, kohdalla myös suru ja menetys ovat läsnä, joten nekin tuovat oman lisänsä tarinan kerrontaan”.
- Riikka-Maria Rosenberg, kerro vielä tavastasi kirjoittaa. Hakoisten Anna ei ollut esikoisteoksesi, vaan vuonna 2021 julkaisit Ninon – rakkauden mestari -teoksen. Sekin perustui todelliseen henkilöön, kuten Hakoisten Annakin. Romaanin tematiikka oli lähellä väitöskirjaasi, joka käsitteli pariisilaisnaisten kunniaa. Kuinka kauan kirjoitit Hakoisten Annaa? Teet paljon tutkimustyötä, joudutko/saatko hengata arkistoissa ja kirjastoissa? Kuinka suuri tutkimustyön osuus on koko kirjan tekemisestä?
"Hakoisten Annaa kirjoitin noin 1,5 vuotta. Se oli ainakin minulle todella nopea tahti, kun kyseessä on historiallinen romaani. Haluan perehtyä lähteisiin ja aikakautta käsittelevään tutkimukseen hyvin. Lähteet ovat Annan kohdalla pitkälti digitoituja, joten puhdas arkistotyön romantiikka jäi vähälle. Tutkimiseen, salapoliisityöhön, asioiden ymmärtämiseen ja kokonaiskuvan hahmottamiseen menee varmasti 2/3 koko kirjaan käytetystä ajasta."
- Hakoisten Anna julkaistiin huhtikuun alussa. Oletko saanut jo lukijoilta palautetta kirjasta? Miltä se on tuntunut sinusta? Entä koska saamme lukea seuraavan Hakois-romaanin, katsoa millaista on vapaaherratar Helena von Burghausenin Hakois-elämä, ja kuinka määrätietoinen hän on?
"Olen saanut palautetta. Ja voi, kuinka se onkaan lämmittänyt sydäntäni! Se on ollut niin positiivista ja kannustavaa. Lukijoillehan minä tätä teen! Jos olen osannut luoda tarinan, joka on koskettanut lukijaa, saanut hänet viihtymään tai kiinnostumaan historiasta, Annasta, olen onnistunut. Seuraava osa ilmestyy keväällä 2024."
Jos rakastat historiallisia romaaneja, Hakoisten Anna on kirjavuotesi kohokohta.