Kirja.fi haastattelussa Mikael Viima
Kirjailija ja psykologian tohtori Mikael Viiman esikoiskirja Verijälki (WSOY ) julkaistiin kevättalvella 2022.
Tavoitteenani oli kertoa klassinen noir-tarina, mutta samalla antaa realistinen kuva siitä, kuinka rumaa suomalainen henkirikollisuus todellisuudessa on.
- Onneksi olkoon esikoiskirjastasi, Mikael Viima! Olet sarjarikollisten profiloinnista väitellyt psykologian tohtori, joka on perehtynyt Suomen julmimpaan rikollisuuteen. Olet myös IT-alan yrittäjä, koodaava Big Data -pilviarkkitehti. Mikä sai sinut kirjoittamaan Verijälki-esikoisromaanisi?
"Sarjarikollisten käyttäytymistä käsittelevän väitöskirjani tekoprosessin ohessa osa väkivaltarikoksista jäi julmuudessaan vaivaamaan minua, kuten kirjani päähenkilöäkin. Kirjoitin ensin muutaman novellin aiheesta, kunnes tiesin tahtovani kirjoittaa kirjan. Tekovaiheessa havaitsin, etten saa näkemääni, kokemaani ja tekemääni mitenkään mahtumaan yhteen kirjaan, ja Aarni Suden tarinan kaari alkoi piirtyä mieleeni. Kirjasarjan toinen osa sukeltaa heti syvälle sarjarikollisten profilointiin, mutta kolmannen ja neljännenkin kirjan juonet itävät jo mielessäni. Aineksia on moneen kirjaan."
- Kuinka kauan kirjan tekeminen kesti? Minkälaisia mielentiloja kävit läpi kirjoittaessasi?
"Ensimmäisen kirjan kirjoittaminen kesti vuosia, joista suurin osa meni sujuvan tekstin tuottamisen opiskeluun. Tahdoin kertoa tarinan tavalla, jota olisi sujuvaa lukea ja huomasin heti aloittaessani, että työkalupakkiani on päivitettävä. Kirjassa tavoitellut tunnelmat ja sävyt olivat itselleni selviä, joten oli vain harjoiteltava taidot tuottaa ne tekstinä.
Oppimiskokemus oli euforinen; Kirjoitin kirjani moneen kertaan uudestaan tekstiä hioen, ja todella pidin prosessista. Pyrin kirjoittamaan tilanteita ja tunnetiloja, joihin minulla on itselläni jotain kautta jokin yhteys. Koen, että tekstiin tulee tätä kautta aidompi, käsinkosketeltava tunnelma.
Toisen kirjan tuottamisprosessi oli huomattavasti helpompi. Lähetin jo käsikirjoituksesta ensimmäisen version WSOY:lle, joskin hion sitä varmasti vielä moneen kertaan. Tahdon että lukija voi luottaa saavansa hyvää tekstiä eteensä avatessaan kirjani.’’
- Kirjailija Mikael Viima, Verijälki-kirjasi tapahtumat perustuvat todellisiin rikoksiin, kuten hyvämuistinen lukija äkkiä huomaa. Kirja tuntuu hyvin realistiselta, paikoin raa’alta, mutta se on koukuttava ja sitä on mahdotonta jättää kesken. Väkivaltarikostutkija Aarni Suden hahmo on hyvin kiinnostava. Kuinka psykologitaustasi on vaikuttanut teokseen, Aarnin hahmoon?
"Tavoitteenani oli kertoa klassinen noir-tarina, mutta samalla antaa realistinen kuva siitä, kuinka rumaa suomalainen henkirikollisuus todellisuudessa on. Halusin myös tuoda ripauksen realismia rikoskirjallisuudessa ilmenevään supersankarimaiseen ihmiskuvaan: oikeassa elämässä ihminen voi mennä rikki niin mieleltään kuin ruumiiltaan, ja ihminen paranee useimmiten hitaasti. Brutaalin humaaniin realismiin pyrkivä ote tulee jatkumaan tulevissa kirjoissa.
Teokseen on yleisesti vaikuttanut kiinnostukseni eroihin ihmisessä, joka tekee äkkipikaistuksissaan jotain ajattelematonta, ja ihmisessä, joka näkee toisen kärsivän ja yhä jatkaa väkivaltaa. Minun ihmiskuvassani kyky empatiaan on yksi tärkeimpiä piirteitä ihmisyhteisöjen tulevaisuuden kannalta. Samoin on myös tärkeää kyky tunnistaa yhteisöstä yksilöt, joilla tätä taipumusta empatiaan ei ole.
Aarni Suden tapauksessa leikittelin ajatuksella poliisista, joka on yhtä aikaa viehtynyt erityisalastaan, mutta ei oikeastaan kestä sitä murtumatta, osin vaarallisilla tavoilla. Pidän viihteessä moniulotteisista päähenkilöistä ja psykologin taustani mahdollistaakin esimerkiksi erilaisilla mielenterveyden häiriöiden spektreillä vierailun. Kirjan hahmokaarti on pullollaan varsin värikkäitä hahmoja, joista monet perustuvat oikeisiin henkilöihin tai henkilöiden piirteisiin.
Olen pyrkinyt nykyaikaistamaan noir-perinteelle jo yli 70 vuotta ominaista ensimmäisen persoonan kertojan ääntä. Nyt kertoja ei kerro jostain, joka tapahtui, vaan todellakin vie lukijan Suden pään sisään juuri silloin, kun asiat tapahtuvat. Koen tämän syventävän lukukokemusta ja tarjoavan jotain, mitä suuri osa muista taidemuodoista ei voi tehokkaasti tehdä."
- Kun Mikael Viima ei kirjoita tai seulo yritysten dataa, hän harrastaa ainakin marssirummun soittoa säkkipilliorkesterissa, puutarhanhoitoa ja lähitaistelulajeja. Miten päädyit näihin harrastuksiin?
"Harjoittelin intensiivisesti ammattimuusikoksi koko varhaisaikuisuuteni ja kiersin Suomea muun muassa Jean S:n ja Kaartin Soittokunnan kanssa. Soittotekniikan ylläpitoon skotlantilaisen marssirummun soitto on osoittautunut tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Olen sitä soittaen päätynyt mielenkiintoisiin paikkoihin niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.
Öisin, talon hiljennettyä soitan joskus viskilasi seuranani pianolla jazz-standardeja ja laulan, mutta minulla ei ole pienintäkään aikomusta esiintyä harrastukseni kanssa julkisesti.
Puutarhani on omakotitalon pihapuutarha, jossa olen panostanut vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtuessa mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, jotka auringon liikkuessa, pään käännöllä tai istumapaikan vaihdolla antavat aina jotain silmiä hyväilevää. Keinoina ovat niin istutuskokonaisuudet, kivirakenteet kuin ajastettu valaistuskin. Puutarha ei ole koskaan valmis.
Olen laajentanut lajeista judo, tae-kwon-do ja yleinen itsepuolustus koostuvaa taustaani vapaaharjoittelemalla muun muassa thai-nyrkkeilyä, aikidoa ja brasilialaista jiu-jitsua pitkään harrastaneita ottelijoita vastaan, herrasmieshengessä. Kun ottelijat ovat osaavia ja riittävän kokeneita hallitsemaan liikkeensä, vapaaottelusparraus on verraten turvallista ja mielestäni innostavin mahdollinen urheilulaji. Kun korona ja aikataulut sallivat, pyrin saamaan kokeneilta vapaaottelijoilta yksityistunteja."
Tutustu väkivaltarikostutkija Aarni Suteen Mikael Viiman Verijälki-kirjassa! Osta Verijälki täältä tai tämän tekstin alapuolelta!
