Keltainen kirjasto syntyi Jarl Hellemannin aloitteesta vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli kuin raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan. Keltainen kirjasto on Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö. Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta.
Keltaisen kirjaston kevään 2023 uutuudet
Emily St. John Mandel – Lasihotelli
Emily St. John Mandel on kanadalainen kirjailija, joka on ollut ehdolla muun muassa National Book Award- ja PEN/Faulkner Award -palkintojen saajaksi. Asema 11 -menestysteoksen hengessä jatkava Lasihotelli punoo useista tarinalinjoista vahvatunnelmaisen kertomuksen syyllisyydestä ja selviytymisestä. Syrjäinen luksushotelli, pyramidihuijaus ja ikkunalasiin ilmestyvä pahaenteinen viesti. Huijauksessa kaiken menettänyt mies ja rahtilaivalta selittämättömästi katoava nainen. Lasihotelli on monitahoinen tutkielma valheista, joita ihmiset kertovat niin itselleen kuin toisilleenkin. Kiinteiksi kuvittelemamme rajat menneen ja tulevan, rikkaiden ja köyhien, tämän maailman ja toisten maailmojen välillä ovat todellisuudessa lasinhauraita.
Ágota Kristóf – Todiste
Unkarilaissyntyisen Ágota Krístofin tunnetuin teos on Kaksosten trilogia, jonka osat ovat Iso vihko, Todiste ja Kolmas valhe. Krístof pakeni Unkarista kansannousun aikaan 1956 ja aloitti elämänsä uudelleen Sveitsissä tehdastyöläisenä. Kirjallisen tuotantonsa hän on kirjoittanut ranskaksi. Krístof on haastatteluissa kertonut teoksen perustuvan hänen omaan lapsuuteensa miehitetyssä Unkarissa toisen maailmansodan aikaan ja kommunistisen hallinnon ensimmäisinä vuosina. Sarjan keskushenkilöiden, kaksosten, jyrkät, järkyttävät toimintamallit kumpuavat Krístofin ja hänen veljensä lapsuuden ajatusmaailmasta: keskellä sotaa ei ole varaa empatiaan, vaan itseään täytyy karaista. Niukka ja hiottu sodanvastainen romaanisarja on noussut 2020-luvulla uuteen maineeseen ehdottomana eurooppalaisena klassikkona, ja Krístofin tuotantoa on verrattu Thomas Bernhardiin ja Franz Kafkaan.
Benjamín Labatut – Maailman kauhea vihreys
Kirjailija Benjamín Labatut syntyi 1980 Rotterdamissa, varttui Haagissa, Buenos Airesissa ja Limassa ja asuu nykyään Santiagossa Chilessä. 25-vuotiaana hän ei ollut kirjoittanut vielä sanaakaan proosaa ja arveli olevansa jo liian vanha kirjailijaksi, kunnes tapasi vanhan chileläisen runoilijan. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita kiitettyjä teoksia, joista Maailman kauhea vihreys on hänen kolmas romaaninsa. Se oli ehdolla esimerkiksi vuoden 2021 kansainvälisen Booker-palkinnon saajaksi. Booker-ehdokkaaksi noussut teksti käy poikkeuksellisella tavallaan läpi merkittäviä tiedemiehiä, joiden läpimurrot ovat ruokkineet heidän tiedonjanoaan entisestään – ja aiheuttaneet niin piinallisia moraalisia kysymyksiä kuin suunnatonta inhimillistä kärsimystä. Maailman kauhea vihreys on fiktiivinen tutkielma ihmisyyden perustavanlaatuisimmista kysymyksistä W. G. Sebaldin hengessä: Missä menevät tietomme rajat? Mikä erottaa nerouden hulluudesta, pelastuksen tuhosta, kauheuden kauneudesta?
Svetlana Aleksijevitš – Sinkkipojat
Kirjailija Svetlana Aleksijevitš syntyi 1948 Ukrainassa ja asui pitkään Minskissä Valko-Venäjällä. Hän opiskeli journalistiikkaa ja työskenteli toimittajana. Kirjailijana hän on kokeillut erilaisia tyylilajeja ja päätyi lopulta eräänlaiseen yhteisöromaaniin, kuvaamaan ihmistä poliittisen järjestelmän puristuksissa. Hänen teoksiaan on palkittu ja käännetty laajalti, vaikka kotimaassaan hän on kokenut sortoa. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015. Vuonna 1979 Neuvostoliitto siirsi joukkonsa sisällissodan repimään Afganistaniin. Haavoittuneita oli yli 50 000. Aleksijevitšin moniääninen Sinkkipojat antaa suunvuoron niille, joita järkyttävä sota eniten kosketti, upseereille ja jalkaväelle, sairaanhoitajille ja prostituoiduille, äideille, pojille ja tyttärille. Kirja sanoittaa Afganistanin sodan julmuuksia ajankohtaisella, vilpittömyydessään unohtumattomalla tavalla, joka valaisee sodan mielettömyyttä ja pohjustaa myös nyky-Venäjän myllerrystä.
Brit Bennett – Äidit
Kirjailija Brit Bennett on kirjallisuusmaailman tuore tähti, joka julkaisi esikoisromaaninsa vain 26-vuotiaana ja jota on jo kutsuttu uudeksi Toni Morrisoniksi. Äidit on häikäisevä romaani siitä mitä tahdomme ja siitä mihin tyydymme. Uudeksi Toni Morrisoniksi kutsuttu Brit Bennett vakiinnuttaa paikkansa tärkeimpien nykykirjailijoiden joukossa. Viimeinen kesä ennen yliopistoa, minkään ei pitäisi olla vielä vakavaa. Kun 17-vuotias Nadia Turner sitten tulee raskaaksi ja tekee abortin, se muuttaa peruuttamattomasti kolmen nuoren elämän. Vuosia myöhemmin he joutuvat kasvotusten tekemiensä valintojen kanssa. Saiko heistä kukaan sen mitä toivoi, vai elävätkö he elämää, jonka suunnasta päättivät huomaamattaan ja aivan liian nuorina? Brit Bennettin viisas ja koskettava romaani sukeltaa syvälle perheeseen, ystävyyteen sekä tapaan, jolla menetykset ihmisiä muovaavat.
Orhan Pamuk – Ruttoyöt
Orhan Pamuk on Turkin merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin kirjailija. Häntä kiitetään erityisesti idän ja lännen ristiriitojen kuvaamisesta ja ainutlaatuisesta kyvystä rakentaa siltoja kulttuurien välille. Pamukin teokset ovat olleet suuria myyntimenestyksiä hänen kotimaassaan ja niitä on käännetty 24 kielelle. Pamuk voitti kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 2006. Ruttoyöt on dekkaria ja historiallista romaania yhdistelevä lukuelämys ruttoepidemian eristämästä Välimeren saaresta. Vuonna 1901 kuvitteellisella Mingerin saarella puhkeaa rutto. Sulttaani Abdülhamit II määrää karanteeniin asukkaat, joista puolet ovat muslimeja, puolet ortodokseja. Kaikki eivät suostu tottelemaan, ja lopulta tilanne kärjistyy murhaksi. Salapoliisiromaaneja rakastava sulttaani vaatii rikoksen selvittämistä Sherlock Holmesin menetelmin, mutta ruttoa ne eivät toki pysäytä. Onko edessä koko Euroopan tuho? Yltäkylläisesti tapahtumia maalaileva Orhan Pamuk on kirjoittanut oraakkelimaisen teoksen, jossa on nähtävissä koronapandemian koko kuva, vuosia ennen sen alkamista.
Abdulrazak Gurnah – Paratiisi
Vuoden 2021 nobelisti, tansanialainen Abdulrazak Gurnah on unohdetun Afrikan ääni, historian melskeisiin hävinneiden siirtomaiden kertoja, jolla on taito löytää suurista tragedioista hiljaista kauneutta. Läpimurtoromaani Paratiisi on kasvukertomus, traaginen rakkaustarina ja kuvaus kolonialismin julmasta marssista. Isä myy 12-vuotiaan Yusufin häijylle Aziz-sedälle. Vuodet orjana kuljettavat poikaa läpi Saksan Itä-Afrikan ja opettavat karuja totuuksia niin kotimaasta kuin siirtomaavalloista. Yusufin tarina kuvaa ansiokkaasti vieraiden voimien ja yksilön kohtaamista sekä kokonaisen mantereen murrosta aikana ennen maailmansotia. Ennen kaikkea se kuitenkin kertoo toivosta ja nuoren pojan suuresta unelmasta.
Elizabeth Strout – Lucy meren rannalla
Elizabeth Strout on kiitetty ja paljon luettu yhdysvaltalainen kirjailija. Vuonna 2009 hän voitti Pulitzer-palkinnon teoksellaan Olive Kitteridge, josta on tehty Emmy-palkittu ja myös Suomessa ihastuttanut tv-minisarja. Pienoisromaani Nimeni on Lucy Barton oli monien muiden Stroutin teosten tavoin arvostelumenestys. Lucy Barton -sarjan neljäs osa, Lucy meren rannalla, alkaa siitä, kun suosikkihahmo pakenee koronaa ex-miehensä kanssa ja kokee elämänsä suurimman yllätyksen. Kun maailma pandemian alussa pysähtyy, hätääntynyt Lucy Barton jättää New Yorkin ja eristäytyy ex-miehensä Williamin kanssa Maineen, Crosbyn pikkukaupunkiin. Seuraavien hiljaisten, pelontäyteisten kuukausien aikana käy selväksi, että Lucyn loppuelämä tulee olemaan jotakin täysin muuta kuin hän oli kuvitellut. Armottoman realistisesti elämään suhtautuva Elizabeth Strout ei epäröi paiskata lukijoitansa tyrskyävän meren armoille, mutta hänen myötätuntonsa on kuitenkin se, josta löydämme ankkuripaikkamme yhä uudelleen.
Édouard Louis – Muutos: metodi
Tarina siitä, miten väkivaltaisen ja kurjan lapsuuden eläneestä Eddy Bellegueulesta tuli palkittu kirjailija Édouard Louis. Édouard Louis oli vain 25-vuotias, kun hänen menestysteoksensa Ei enää Eddy ilmestyi. Muutos: metodi kertoo, siitä, miten köyhissä oloissa kasvanut Louis onnistui tavoitteessaan: hän jätti taakseen näköalattomuuden ja raivasi itselleen tilan ranskalaisen kulttuurieliitin keskuudessa. Luokkanousu toimi kostona menneisyydelle, mutta muutoksella oli silti hintansa. Melankolinen ja säästelemätön romaani nuoren pojan päätöksestä muuttua toisenlaiseksi ihmiseksi muistuttaa, että muuttuminen on aina väistämättä myös menettämistä.
