Venäjä miehittäjänä

Vladimir Putin ilmoitti syyskuussa 2022 liittävänsä Venäjän federaatioon neljä maakuntaa Etelä- ja Itä-Ukrainasta. Kyseessä oli huomattavin maan anastusyritys Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Vaikka Venäjä ei saanut alueita kokonaan hallintaansa, niin se onnistui miehittämään yli 40 000 neliökilometriä Ukrainan aluetta – mittaluokka vastaa meillä Etelä-Suomea.

Venäjä alistaa miehittämänsä alueet väkivallan, poliittisen ja taloudellisen pakottamisen avulla. Sen häikäilemättömät turvallisuusjoukot Ukrainassa sieppasivat, kiduttivat ja tappoivat siviilejä ja virkamiehiä, takavarikoivat yrityksiä ja omaisuutta. Venäjä on kaikin keinoin pyrkinyt tuhoamaan ukrainalaisen kulttuurin ja hallitsemaan väestöä jatkuvalla propagandalla.

Yli puolet miehitysalueiden sotaa edeltäneestä väestöstä pakeni Eurooppaan, Venäjälle tai muualle Ukrainaan. Suurin osa väestöstä suhtautui miehittäjään vihamielisesti. Silti Venäjä löysi miehityshallintonsa vasalleiksi paikallisia poliitikkoja. Osa heistä teki avointa yhteistyötä, mutta useimmat heistä alistuivat tekemään ”tarkoituksenmukaisia” valintoja selviytyäkseen Venäjän vallan alla.

Moskova pyrkii liittämään miehittämiään alueita osaksi fantasioimaansa ”Novorossijaa”, joka perustuisi väkivaltaan ja Kremlin ideologiaan. Miehityshallinto vastaa mikrokosmoksena nykyistä Venäjän federaatiota. Se peilaa maan syvenevää militarisoitumista ja autoritaarisuutta.