Tiikeri 94

Huima tarina Tukholman olympialaisten jalkapallotähdestä sotalääkäriksi ja tiedemesenaatiksi.

Petroskoin valtauksen vuosipäivänä 1971 aseveljet muistelivat vanhoja ja omistivat lauluvihkosen ”Tiikerille”, lääkintäeversti-luutnantti Artturi Nyyssöselle (1892-1973). Ikääntynyt Nyyssösen tunnettiin ”Harmaana karhuna”, joten vain asetoverien käyttämän lempinimen tausta paljastui tutkijalle vasta sota-ajan puhelinluettelosta: Äänislinnan 66. Sotasairaalan päällikön kutsu oli ”Tiikeri 94”.

Eläinvertaukset kuvasivat vahvaa, elämälle nälkäistä johtajapersoonallisuutta. Nuorena Nyyssönen oli Suomen ensimmäisiä jalkapallotähtiä, joka Tukholman olympialaisten välierissä 1912 oli tehdä sensaatiomaisen maalin ylivoimaista Englantia vastaan, mutta laukaus pamahti poikkihirteen.

Hän osallistui vuoden 1918 sisällissotaan, mutta hänen elämänsä avainkokemus oli toimiminen Suomenlinnan vankileirin lääkärinä sodan jälkeen. Se vaikutti hänen elämänkatsomukseensa ja toimintaansa lääkärinä.

Sotavuosina 1939-1944 Nyyssönen teki vapaaehtoisena huomionarvoisen uran sotilaslääkärinä: asevelvollisuutta suorittamaton Nyyssönen yleni sodan aikana suojeluskuntalääkäristä lääkintäeverstiluutnantiksi. Hänellä oli auktoriteettia ja johtajakykyjä, joita armeijan lääkintähuollossa arvostettiin.

Varttuneempina vuosinaan Nyyssönen hoiti liike-elämän luottamustehtäviä ja toimi mesenaattina. Ellen ja Artturi Nyyssönen perustivat säätiön tukemaan Jyväskylän yliopistoa ja sen opiskelijoita. Nyyssösen suoraviivaisesta ja epäsovinnaisestakin persoonallisuudesta on jäänyt elämään monia tarinoita.

Olli Matikainen (s. 1970) on Suomen historian dosentti. Hän on kirjoittanut monia historiateoksia, joista viimeisin on päätoimittaja Erkki Laatikaisen elämäkerta Kivikkopellon poika (2017).