Sanna Marin. Poikkeuksellinen pääministeri

Finlandia-ehdokaskirja, joka yllättää ja koukuttaa politiikasta kiinnostuneen tirkistelijän. Kirja avaa tietämättömälle Sanna Marinin taipaleesta aina nuoruusvuosista asti siihen, kun hän poistui Suomen politiikan kentältä ja jatkoi tarinaansa geopolitiikan vaikuttajana ja puhujana maailmalla. Nyt kirjan jälkeen voin huokailla, mitä kaikkea siihen väliin ehtikään mahtua.

Kirja pureutuu siihen kuka Sanna Marin henkilönä ja poliittisena minänään oli, sekä käsittelee jo valtamediassa moneen otteeseen myllytettynä olleita pääministerikohuja. Kirja avaa lähes neutraalin näkemyksen viimeisimmän SDP-pääministerimme työvuosiin lähellä olleiden kollegoiden, asiantuntijoiden ja avustajien haastatteluiden voimin. Vaikka Marin saattaakin monella suomalaisella herättää oksentamista muistuttavan kakovan olotilan ja saada anonyymit näppäimistösormet sykkimään iltapäivälehtien kommenttiosioissa, niin mielestäni tällekin tarinalle olisi hyvä antaa mahdollisuus. Mahdollisuus tietää enemmän asioista eri näkökulmista, joita ei aina päivälehdistä pysty lukemaan. Kirja sopii hyvin politiikasta, SDP-politiikasta ja ministerityöskentelyn kulisseista kiinnostuneille ihmisille.

Oma kokemukseni kirjasta on melko päinvastainen, kuin aikaisemman kommentoijan (ajatella miten eri lasien läpi maailmaa kaikki katsovat!). Minusta kirja oli virkistävän neutraali. Se kertasi paitsi Marinin poliittisen uran vaiheet myös tärkeimmät politiikan ilmiöt viime vuosilta eikä mielestäni ottanut vahvasti kantaa suuntaan tai toiseen. Se ei ollut suitsutusta mutta ei myöskään klikkiotsikkohenkistä revittelyä. Se kertoi onnistumiset ja toisaalta ne hetket, kun ei mennyt ihan nappiin. Ja sellaista se ihmiselämä on. Sellainen ihminen on. Kukaan ei ole aina hyvä tai paha vaan vuosiin mahtuu ihmisyyden monet puolet. Omalta osaltani ainoa kritiikki kirjalle oli viimeiset luvut jossa kuulsi pienoinen kukkahattutäteily ja asenne, miten itsensä tuominen julki vaikkapa somessa on jotenkin "alentavaa". Joskin tämä varmaan kertoo kirjoittajan oman ikäluokan ajattelutavasta (kuten hän itsekin toteaa). Itselleni Marinin kanssa saman ikäisenä milleniaalina koen, että on ihan siistiä, että fiksut, voimakkaat, kauniit naiset uskaltavat olla kaikkea mitä haluavat ja näyttää sen; vaikutusvaltaisia ihmisiä ja kovia työntekijöitä mutta myös leikkisiä, kauniista asioista ja hetkistä nauttivia ihmisiä, jotka eivät ole pelkästään työroolinsa vankeja. Hyvä kirja, kannattaa lukea!

Katkeria toimittajia ei pitäisi päästää kirjoittamaan kirjoja. Kirja on täynnä Marinin kampitusta ja kritiikin korostamista. Kirja on kirjoitettu toimittajan näkökulmasta - erityisesti sitä ihmetellen - miksi Marin teki rajauksia henkilökohtaisista asioistaan ja miksei halunnut puhua suomalaisille toimittajille, jotka pyrkivät vain ratsastamaan Marinin nimellä ja kertomaan hänestä epäolennaisia asioita. Kirjoittajan asenne ja kateellisuus paistaa läpi koko kirjan ajan, ja antaa poikkeuksellisesta pääministeristä hyvin suppean ja yhden ammattiryhmän jäsenen muodostaman mielipiteen. Kritiikki kuuluu politiikkaan, mutta tämä kirja täytyi laittaa useaan kertaan tauolle kesken virkkeen, sillä siinä on hyvin paljon heikon älykkyysosamäärän paljastavaa spekulaatiota.