Musta huone

Pohdiskeleva ja satuttavan kaunis pienoisromaani lapsen vakavasta sairastumisesta, äidin kuolemasta, vampyyreistä jakaikesta siitä pimeästä johon vanhempi sukeltaa pahimpien pelkojen käydessä toteen.

Minäkertoja menettää äitinsä ja vain vuotta myöhemmin hänen poikansa sairastuu samaantautiin. Yön pimeinä tunteina, lapsen sairaalavuoteen äärellä valvoessa on aikaa muistaa ja ajatella, löytää vertaisia kärsimyksen mysteerin äärellä, kirjallisuudesta, musiikista, elokuvista.”Elokuvassa näytetään vanhoja valokuvia Michael Graversenista lapsena, 1980-luvun syöpäosastonsängyllä, lyhyt filminpätkä, jossa hän juoksee koiran kanssa. Hän näyttää hätkähdyttävästilapseltani, kalju pää, kortisonin samalla tavalla turvottamat kasvot, samanlainen tapa liikkua jajuosta, kömpelösti, kun keho lakkaa olemasta oma, se on sairauden valtaama. On kuin kaikkisyöpälapset olisivat jotenkin samaa lajia, kuin he hetkeksi muuttuisivat joksikin toisiksi.”