Kottikärrykaruselli

Nieminen vetää hevosbisnekseen liittyviä ilmiöitä superlatiiviin saakka. Henkilökuvaus osoittautuu silti pääasiaksi. Pienyrittäjän haasteista ja ongelmista huolimatta Katri yrittää elää ihmisiksi sukulaistensa ja vaativien asiakkaidensa kanssa. – – Nieminen pyörittelee tätäkin ”karusellia” tottuneesti jo hurttia huumoria viljellen. Hän hallitsee hyvin miljöönkuvauksen sekä arkisen sanailun ja vuoropuhelut erilaisten ihmisten välillä. Kottikärrykaruselli on helppolukuinen, ja sen kohtauksiin pääsee kiinni vaivatta. Tykkäsin myös romaanin kielestä, joka välillä ilman anteeksipyyntöjä tulkitsee osuvasti päähenkilön mielipaheiden aiheita.

Kottikärrykaruselli on hulvaton ja viihdyttävä. Viihteellistä luettavaa etsivälle romaani voi olla erittäin onnistunut löytö varsinkin, jos sattuu olemaan entinen, nykyinen tai tuleva hevosihminen. Hevosmaailman tuntemus ei tosin ole välttämätöntä, vaan karikatyyriset hahmot ja hurtti huumori uponnevat muihinkin lukijoihin.

Huumoriin tarvitaan liioittelua ja yksinkertaistamista, mutta uskokaa minua, Katri-hevosyrittäjän asiakkaita on olemassa oikeassakin elämässä. Vähän samoin, kun Kummeli-hahmoja elää yhä Tampereen seudulla. Kirja on hevoselämää, ihmissuhteita ja teinin kasvua. Siinä on myös sopivasti rakkautta ja pikkuruisen ronskiutta. Ei se ole vain mies, jota panettaa, kun ei ole aikoihin saanut seksiä. Työn raskaudenkin se keventää samalla mustalla huumorilla. Suosittelen kaikille hevosihmisille kesälukemiseksi, eikä lukukokemusta haittaa, vaikka ei olisi hevosihminen. Voittepa samalla äimistellä tätä meidän maailmaamme.

Voi että tämä oli ihan mahtava kirja! Huumori on mustan sarkastista ja etenkin Katrin kuvitteelliset vastaukset asiakkaiden vaatimuksiin ovat herkullista luettavaa. Hevosalan yrittäjän näkökulma tulee hyvin esille, ja lukijana ihan oikeasti viisastuu. Etenkin jos hevosalan kuviot eivät ole tuttuja. – – Lainateinin ja hevosen kohtaaminen oli kuvattu niin, että liikutuin kyyneliin. Kyllä, maalaistyttöjä ollaan ja kaikenlaiset eläimet ovat tulleet tutuiksi. Tälle toivoisin ehdottomasti jatko-osaa!

Kottikärrykaruselli jatkoi Avioliittosimulaattorin keveää, huumorilla höystettyä tyyliä. – – Kirja kutitti kuin heinänkorsi nauruhermojani ja nauraa hirnuin niin monessa kohtaa kirjaa, ettei sormet ja varpaat varmastikaan olisi riittäneet laskemaan niitä kertoja. Niemisen oma kokemus Ylöjärvellä hevostilan emäntänä tuo hyvää lisää ja tarina tuntuu luontevan mutkattomalta.