Tšernobylin katastrofi

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26. huhtikuuta 1986 ei johtunut pelkästään suunnitteluvirheistä tai yksittäisten ihmisten toiminnasta. Se oli myös seurausta korruptoituneesta yhteiskuntajärjestelmästä, jossa turvallisuus uhrattiin valtion, puolueen ja eliitin etujen hyväksi.

Neuvostoliiton tapaanTšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden katastrofi pyrittiin salaamaan – valtiojohto pelkäsi enemmän paniikkia ja kritiikkiä kuin radioaktiivisuutta. Vasta kun Ruotsin Forsmarkin ydinvoimalassa havaittiin radioaktiivisia hiukkasia, maailma sai tietää tapahtuneesta.

Pelastustoimet olivat mittavat, ja monet ihmiset laittoivat henkensä alttiiksi estääkseen tilanteen pahenemisen. Ilman heidän uhrauksiaan seuraukset olisivat olleet vieläkin tuhoisammat. Silti säteilysaaste, joka tuolloin pääsi leviämään, on yhä tänäkin päivänä osa todellisuuttamme – myös Suomessa.

Simon Olsson kuvaa teoksessaan onnettomuuden lähes käsittämättömiä vaikutuksia, jotka ovat herättäneet vuosien varrella sekä pelkoa että kiinnostusta. Hylätty kaupunki Pripjat ja niin sanottu "kielletty vyöhyke" ovat nykyisin matkailukohteita, ja tragedia on toiminut innoittajana kaunokirjallisuudessa, videopeleissä ja televisiosarjoissa.

Kiehtova maailmanhistoria -sarja kertoo eri aikakausien kiinnostavimmista käännekohdista ja ilmiöistä. Tunnettujen asiantuntijoiden tiiviit tietopaketit avaavat kiehtovat tapahtumat yleistajuisesti ja ytimekkäästi.