Elämänpuu

Yksinhuoltajaäiti Rebekka elää poikansa Eliaksen kanssa Rajapirtin arkea. Hän on päättäväinen ja sisukas nainen, joka on hyväksynyt kohtalonsa naimattomana vanhanapiikana, joka työkseen keittelee tienoon parasta saippuaa. Hän ei suostu häpeämään valintojaan kyläläisten herjasta huolimatta: langennut nainen, äpärän äiti.

Ollaan Jyväskylässä, 1800-luvun puolivälissä. Kun kaupungin juuri avattuun kouluun saapuu uusi opettaja, Rebekan elämä heilahtaa raiteiltaan. Mies ei ole kuka tahansa, vaan vanha ystävä, joka aikoinaan lähti hyvästejä jättämättä.

Vanja on palannut vuosien jälkeen takaisin entiseen kotikaupunkiinsa, tuore maisterinhattu päässään, mutta anteeksipyynnöt yhä sanomatta. Sekä Vanjalla että Rebekalla on selitettävää. Miksi Vanja aikanaan lähti eikä koskaan kirjoittanut? Kuka on Eliaksen isä? Voivatko he antaa toisilleen anteeksi ja jatkaa matkaa yhdessä?

Elämänpuu on lumoavasti kirjoitettu romaani erään yhteisön elämästä ja salaisuuksista 1800-luvun Suomessa, jossa kansanuskomukset olivat voimissaan ja luonnon kiertokulku ohjasi valintoja.