Syksy 1944

Kirjassa käsitellään Suomen itärajan pitäjien tilannetta syksyllä 1944 saksalaisten vetäytyessä valtaamiltaan Neuvostoliiton alueilta Suomen itärajan pitäjien kautta Pohjois-Suomeen, ja sieltä edelleen kohti Petsamoa ja Norjaa.

Saksalaiset toteuttivat vetäytyessään tuhoisaa poltetun maan taktiikkaa, joka muuttui syksyn 1944 aikana useaan otteeseen. Saksalaisten perässä Suomen rajan yli marssineet Neuvostojoukot ottivat yhteen saksalaisen SS-Nord-divisioonan jälkijoukon kanssa Kuusamon Lahtelan puolustuslinjalla (Kuusamo-Schutzwall), kunnes saksalaiset vetäytyivät suunnitellusti Posion suuntaan. Neuvostojoukot miehittivät välirauhansopimuksen vastaisesti Suomussalmen, Kuusamon ja Sallan alueita parin kuukauden ajan syksyllä 1944, ja täydensivät saksalaisten aiheuttamaa siviilirakennusten tuhoa sekä ryöstelivät suomalaisten omaisuutta itärajan taakse.

Tuomo Kallioniemi on selvittänyt lähes kymmenen vuotta kestäneissä sotahistorian tutkimusprojekteissaan Saksan, Neuvostoliiton ja Suomen arkistolähteistä tietoja, joista selviää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin.

• Miten Saksan saksalaisten poltetun maan taktiikka muuttui Lapin sodan edetessä syksyllä 1944, ja olisiko suomalaisten rakennusten tuho voitu välttää?
• Miten Neuvostoliiton sodanjohdon määräykset
Suomen vastaisella rintamalla muuttuivat syyslokakuussa 1944?
• Miksi Neuvostoliiton puna-armeijan joukot marssivat rajan yli Kainuun ja Pohjois-Suomen puolelle, ja oliko tälle Neuvostoliiton ylijohdon käsky?
• Paljonko Neuvostoliiton miehitysjoukkoja oli Suomessa syksyllä 1944?
• Missä vaiheessa Neuvostoliiton hyökkäyksen uhka Pohjois-Suomeen lopullisesti poistui?

Lukijoilla on tämän kirjan myötä ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua Stalinin johtaman Neuvostoliiton ylijohdon STAVKAN suomenkielelle käännettyihin määräyksiin sekä Stalinin ja Karjalan Rintaman komentajan, armeijan kenraali Meretskovin väliseen kirjeenvaihtoon syys-lokakuulta 1944. Kysymys siitä, kuka tai mikä taho poltti Kuusamon kirkon, on jakanut mielipiteitä jo yli puolen vuosisadan ajan. Venäjän sota-arkiston tiedot, viranomaisten tekemä Kuusamon tuhopolton tutkimus, SS-Nord-divisioonan veteraanien tekemä sisäinen tutkimus Kuusamon tuhopoltosta, ja suomalaisten sotaveteraanien silminnäkijälausunnot tarjoavat kirjassa lisävalaistusta tähän arkaluotoiseen ja pitkään vaiettuun kysymykseen.