Karjala 1944 - Neuvostoliiton suurhyökkäys Rajajoelta Ihantalaan

Suomen itsenäisyys oli uhattuna kesäkuussa 1944. Neuvostoliiton käynnistämä suurhyökkäys Karjalankannaksellaoli edennyt Viipuriin kymmenessä päivässä, jonka jälkeen Stalin arvioi Suomen taistelutahdon jälleen kerran väärin ja olettiSuomen olevan Viipurin valtauksen jälkeen valmis ehdottomaan antautumiseen. Suomi ei suostunut antautumaan vaan jatkoi Neuvostoliiton vastaista sotaa Saksan sotilaallisen tuen avulla.

Tuomo Kallioniemi käsittelee kirjassa kevään ja kesän 1944 tapahtumia Venäjän sota-arkiston lähteiden pohjalta. Neuvostoliiton Leningradin rintaman kartat, suunnitelmat ja raportit antavat selkeän kuvan punaarmeijan suurhyökkäyksen valmisteluista ja etenemisestä Karjalankannaksella. Kirjasta selviää myös, mitä tapahtui neuvostojohdon kulissien takana keväälläSuomen kanssa käytävien rauhanneuvotteluiden aikana, neuvotteluiden päätyttyä tuloksettomina ja sen jälkeen kesäkuussa 1944.

Kirjasta selviää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

• Miten Leningradin rintaman Karjalankannaksellaolevia joukkoja vahvistettiin salaisilla operaatioillakeväällä 1944 kesäkuun suurhyökkäystä varten?• Miten Leningradin armeija tuhosi Rajajoenitäpuolella sijainneen, suomalaisten sotilaidenmiehittämän Beloostrovin (Valkeasaaren)miljonääribunkkerin, ja miten kävi teräsbetonikorsuamiehittäneille suomalaissotilaille?• Miten Karjalankannas saatiin evakuoitua vihollisarmeijanhyökkäyksen alta kanta-Suomenpuolelle?• Viipurin valtauksen jälkeen Neuvostoliitto vaatiSuomelta 23.6.1944 ehdotonta antautumista.

Mitkä olisivat olleet Neuvostoliiton esittämät ehdottoman antautumisen ehdot?