Salman Rushdie syntyi Intiassa bombaylaiseen (nyk. Mumbai) muslimiperheeseen vuonna 1947. Jo varhaisella iällä hänet lähetettiin englantilaiseen kouluun Warwickshireen ja Cambridgen yliopistossa hän suoritti tutkinnon historiasta. Rushdie työskenteli 1970-luvulla mainostoimistossa copywriterina ennen kirjailijanuransa vakiintumista. Läpimurtoteos Keskiyön lapset (Midnight’s Children, 1981) oli välitön menestys, sekä kriitikoiden että lukevan yleisön ylistämä, ja Rushdie sai siitä Booker-palkinnon. Kirja valittiin kaikkien aikojen parhaaksi Booker-palkinnon voittaneista teoksista peräti kahdesti (Booker of Bookers, 1993 ja the Best of Booker, 2008).
Rushdien allegoriset romaanit pureutuvat historiallisiin ja filosofisiin kipukohtiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin surrealististen henkilöiden, purevan huumorin, ylenpalttisen ja melodramaattisen proosatyylin kautta. Teoksissaan Rushdie yhdistää maagista realismia ja verevää historiankirjoitusta rikkaiksi kirjallisiksi monumenteiksi. Hänen teoksensa ovat kautta linjan herättäneet valtaisaa ihastusta, mutta myös vihastusta. Saatanallisten säkeiden (The Satanic Verses, 1988) julkaisun jälkeen Iranin ylin johtaja julisti Rushdielle fatwan.
Romaanissaan Voiton kaupunki (Victory City, 2023) Rushdie on luonut suuren synteesin, jossa fiktio sulautuu historiaan, runous kronikointiin sekä fantasia ja maaginen realismi keskiajan raakoihin realiteetteihin. Rushdie on kuin taikuri, joka heittää sanapataan 240 vuoden ajanjakson verran historiaa, hämmentää sekaan mytologiaa, eri uskontoja, monikulttuurisuutta, fantasiaa, poliittista ilkikurisuutta, huumoria: lempeistä sutkautuksista satiiriin, ihmiskohtaloita, inhimillistä kärsimystä, ja kyllä, myös feminismiä.
Vuodesta 2000 lähtien Rushdie on asunut USA:ssa ja sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 2016. Vuonna 2022 Rushdie joutui hyökkäyksen kohteeksi New Yorkissa, kun häntä puukotettiin lavalla juuri ennen esityksensä alkua. Toinen silmä sokeutui. Rushdie on kirjoittanut kokemuksestaan kirjassa Veitsi (2024).
Salman Rushdie on naimisissa viidettä kertaa. Vuonna 2007 kuningatar Elisabeth II myönsi hänelle aatelisarvon.
Suomennetut teokset (WSOY)
Kaunokirjalliset teokset
Keskiyön lapset, 1982, suomentanut Arto Häilä (Midnight’s Children, 1981)
Häpeä, 1983, suomentanut Arto Häilä (Shame, 1983)
Saatanalliset säkeet, suomentanut Arto Häilä (The Satanic Verses, 1988)
Shalimar, ilveilijä, 2006, suomentanut Arto Häilä (Shalimar the Clown, 2005)
Itä, länsi, 1995, suomentanut Arto Häilä, novelleja, (East, West, 1994)
Maurin viimeinen huokaus, 1996, suomentanut Arto Häilä (The Moor’s last Sigh, 1995)
Maa hänen jalkojensa alla, 1999, suomentanut Arto Häilä (The Ground Beneath Her Feet, 1999)
Vimma, 2002, suomentanut Arto Häilä, (Fury, 2001)
Shalimar, ilveilijä, 2006 suomentanut Arto Häilä (Shalimar the Clown, 2005)
Firenzen lumoojatar, 2010, suomentanut Arto Häilä (The Enchantress of Florence, 2008)
Kultainen talo, 2020, suomentanut Maria Lyytinen (The Golden House, 2017)
Voiton kaupunki, 2024, suomentanut Maria Lyytinen (Victory City, 2023)
Muistelmat
Jaguaarin hymy, 1987, suomentanut Arto Häilä (The Jaguar Smile: A Nicaraguan Journey, 1987)
Joseph Anton: muistelmat, 2013, suomentanut Arto Häilä (Joseph Anton: A Memoir, 2012)
Veitsi, 2024, suomentanut Maria Lyytinen (The Knife, 2023)
Lasten- ja nuortenkirjat
Harun ja tarinoiden meri, 1991, suomentanut Arto Häilä (Haroun and the Sea of Stories, 1990)
Luka ja elämän tuli, 2011, suomentanut Arto Häilä (Luka and the Fire of Life, 2010)
salmanrushdie.com
Kuva © Timothy Greenfield-Sanders