Trumpin perintö

Koronapandemia lopetti Yhdysvaltain taloushistorian pisimmän nousukauden ja nosti pintaan eriarvoisuudesta johtuvat ongelmat. George Floydin kuolemasta alkaneet mielenosoitukset levisivät kulovalkean tavoin 26 suurkaupunkiin ympäri maata. Vastaavaa ei koettu edes 1960-luvun lopun levottomuuksissa.

Donald Trump presidenttinä kärjisti kansan poliittista kahtiajakoa. Vastakkaiset leirit eivät enää tunnu löytävän edes keskusteluyhteyttä. Kongressissa puoluekanta ohjaa voimakkaasti äänestyskäyttäytymistä: poliitikot ovat painaneet nappia lähes Pohjois-Koreaan verrattavalla uskollisuudella.

Poliittinen kulttuuri Capitol-kukkulalla on jähmettynyt, kun sitä ympäröivä yhteiskunta on kehittynyt ripeästi. Toisin kuin Eurooppa tai Japani, Yhdysvallat ei ikäänny: vuonna 2019 liittovaltiossa oli milleniaaleja ensimmäistä kertaa enemmän kuin suuria ikäluokkia ja Z-sukupolvi on länsimaisittain harvinaisen suuri. Väestön kasvaessa sen etninen koostumus muuttuu. Yhdysvalloissa voi olla jo 2040-luvulla enemmän espanjaa kuin englantia äidinkielenään puhuvia.

Paine uudistaa umpikujaan ajautunutta kahden puolueen järjestelmää kasvaa. Miten ja milloin ikääntyvä politiikan eliitti suostuu luopumaan vallasta? Miten se vaikuttaa Yhdysvaltain kansainväliseen asemaan?

Mika Hentunen hakee vastauksia kirjassa, joka perustuu hänen työhönsä Washingtonin kirjeenvaihtajana ja Yhdysvaltoihin erikoistuneena toimittajana. Kirjan taustalla on reportaasimateriaalia ja haastatteluja 20 vuoden ajalta, vuosituhannen alusta marraskuun 2020 presidentinvaaliin.