Jules Verne (Nantes 8.2.1828 – Amiens 24.3.1905), ranskalainen kertojanero ja tieteiskirjallisuuden uranuurtaja, oli saanut »teatterikuumeen» jo varhaisessa nuoruudessaan, eikä hän siitä taudista koskaan täysin toipunut. Näyttämöllisiä asetelmia esiintyy runsaasti hänen romaanituotannossaankin.
Jules Vernen lapsuus oli suhteellisen onnellista aikaa. Ongelmia aiheutti vasta elämänuran valinta: poika halusi näytelmäkirjailijaksi, mutta isä Pierre toivoi hänestä työnsä jatkajaa, asianajajaa. Siitä alkoi pitkällinen etsikkoaika, jonka kuluessa Jules opiskeli Pariisissa, tutustui Alexandre Dumas vanhempaan, suoritti lakitieteen tutkinnon (1850), kirjoitti näytelmiä, operettitekstejä ja novelleja, solmi avioliiton (1857) ja ryhtyi elättämään perhettään vekselinvälittäjänä. Asianajajaa hänestä ei tullut, ei liioin mainittavaa näytelmäkirjailijaa. Kohtalo oli varannut hänelle suuremman tehtävän.
Etsikkoaika päättyi 1863. Kustantaja Jules Hetzel (1814–1886) oli »keksinyt» Vernen, julkaissut hänen ensimmäisen romaaninsa Viisi viikkoa ilmapallossa ja tehnyt hänen kanssaan pitkäaikaisen sopimuksen. Verne jätti vekselit ja ryhtyi innokkaasti raivaamaan ja viljelemään »insinöörirunouden» hedelmällistä sarkaa. Hänen myöhemmistä vaiheistaan on syytä mainita muutama käännekohta: muutto Le Crotoyhin (1866); matka Yhdysvaltoihin (1867); Saksan-Ranskan sota (1870–71), joka herätti hänessä antipatian saksalaisia kohtaan; muutto Amiensiin (1872); murhayritys (1886), joka teki hänestä loppuiäkseen jalkainvalidin; valinta Amiensin kaupunginvaltuustoon (1888).
Jules Vernen tunnetuimpia teoksia ovat Matka Maan keskipisteeseen, Sukelluslaivalla maapallon ympäri ja Maailman ympäri 80 päivässä. Verne on Agathan Christien jälkeen maailman eniten käännetty kirjailija. Hänen tuotantonsa on erittäin laaja. Se käsittää 63 romaania (joista lähes puolet on 2- tai 3-osaisia), parikymmentä novellia (joista monet ovat lyhyen romaanin mittaisia), lukuisia näytelmiä ja librettoja sekä kaksi laajaa maantieteellistä teosta. Hänen romaanituotantonsa julkaistiin sarjassa Voyages extraordinaires (Merkilliset matkat), joka sai Ranskan akatemian palkinnon. Siihen sisältyy suunnaton henkinen rikkaus: terävää päättelykykyä osoittavia tulevaisuudennäkymiä ja taitavasti sommiteltuja seikkailukertomuksia, joissa tiede ja runous yhtyvät kiehtovaksi kokonaisuudeksi. Nykyinen tieteiskirjallisuus (science fiction) on syntynyt pääasiallisesti Jules Vernen vaikutuksesta.
Kuva Étienne Carjat