Verinen tie Tyrjään

Kristian Kosonen kuvaa sotaromaanissaan Verinen tie Tyrjään uskottavasti sotilaiden elämää ja taisteluita, joissa jokainen virheliike voi maksaa elämän.

Kapteeni Aarne Mäenpää on polvillaan kärrypolun ojassa ja tuijottaa silmä kovana mäkeä, johon hänen johtamansa komppanian olisi kohta hyökättävä. Kypärän hihna kiristää leuan alla, hikipisarat valuvat ohimoilta poskille, ja FN-pistooli on valmiina tappotyöhönsä.

Ympäriltä kuuluu kuiskauksia, ja Mäenpää tietää miesten pakkautuneen maastoon turhan lähekkäin, mutta kokematon hyökkäysryhmitys voisi liian levällään mennä heti alusta sekaisin. Sodankäynnin kaikkien strategioiden vastaisesti Mäenpää päättää luottaa tämän kerran onneensa.

Hetki vielä. Sitten helteinen kesäpäivä repeäisi liitoksistaan.

Kristian Kosonen heittää lukijan Laatokan luoteispuolelle keskelle jatkosotaa kesällä 1941. Tyrjän taistelussa Suomen joukot löivät puna-­armeijan, mutta voitonjuhlan sijaan Kosonen kuvaa intensiivisellä tyylillään käsinkosketeltavan läheltä, miten pitkä ja verinen tie sotilailla oli Tyrjään.