Yksi miljoonasta

"Yksi miljoonasta on kiehtova tarina, jonka pohjavireestä aistin melankoliaa. Se muistuttaa, että elämä tosiaankin on sattumanvaraista eikä mistään voi olla varma. Siitä huolimatta elämää ei voi elää valmistautumalla pahimpaan. -- Kerronta toimii hyvin ja romaanin kieli on kaunista. Ihailen vertauksia, joissa on raikkautta, ja ihailen tarinasta välittyvää hyväksyntää."

"Minulla ei ollut tästä mitään ennakko-odotuksia, joten oi miten iloisesti yllätyin! Heti alkuun voin todeta, että tämä toimi täydellisesti lukujumin selätykseen. Jännäri, dekkari… en kyllä osaa sijoittaa puhtaasti mihinkään tyylilajiin, mutta ajattelisin, että tästä tykkäävät nekin, joita perinteiset dekkarit ei kiinnosta. -- Juonta tärkeämpää tässä kirjassa on mielestäni tarkkanäköinen ihmiskuvaus. Henkilöt nähdään kokonaisuutena, ei puhtaasti hyvinä tai pahoina."

"Ihastuin jo viime vuonna Jenni Kokanderin esikoisromaaniin Sukupuuttoon kuolleiden planeetta ja innolla odotin kun kuulin, että häneltä ilmestyy toinen romaani. Enkä pettynyt! Päinvastoin, luin tämän eilen yhdeltä istumalta, niin täydellisesti se imaisi minut mukaansa."

"Pidin kirjasta todella paljon. Kokanderilla on taito kirjoittaa tarkkoja kuvauksia niin hahmoista kuin heidän ympäristöstään, jotka muuttuivat mielessäni kauniiksi ja eläviksi kohtauksiksi. Hahmot olivat hyvin rakennettuja ja sopivan rosoisia. Olisin voinut kuunnella tätä vaikka tuplamäärän tunteja. Plussaa myös siitä, että Kokander lukee kirjansa itse."

"Virkistävän erilainen dekkari, jossa vuoroin surmatun Orvokin elämää kelataan taaksepäin murhaa edeltäviin päiviin sekä Mikaelin elämänkulkua murhapäivästä eteenpäin. Kirja kertoo erilaisista ihmisistä ja saa pohtimaan omaa sekä muiden tapaa käsitellä elämän arvaamattomia tapahtumia. Tykkäsin."

"Erityisesti pidän romaanissa Kokanderin tavasta nähdä ja ymmärtää itselleen ankaraa ihmistyyppiä. Se koostuu huijaamisen ammattilaisista, koska kaikki haluavat nähdä pärjäämistä ja onnistumisia. Epäonnistuminen tarkoittaa häpeää, mikä pitää kätkeä. Aika monella riittää piiloteltavaa. Roolista on siis pidettävä tiukasti kiinni."

"Yksi miljoonasta, hieno kuvaus siitä, että kukin meistä on yksi miljoonasta, silti omanlaisensa, omine murheineen ja niiden käsittelyssä jokainen on ainutlaatuinen. Kannattaako surra ja pelätä, oikeastaan mitään."

"Tarinassa taitavaa on aikahyppely. Tapahtumista ei kerrota aikajärjestyksessä vaan paloina sieltä täältä. Tarinan kaikki ihmiset vaikuttavat kitkeriltä ja jopa sekopäisiltä, mutta taitava poukkoilu tekee dekkarista ovelan ja persoonallisen."

"Jenni Kokanderin toinen romaani on puhutteleva kuvaus sekä kontrollin menettämisestä että elämän sattumanvaraisuudesta. ‒ ‒ Romaanin melankolisesta pohjasävystä huolimatta ilmaisu on mielestäni paikoin todella kaunista."

"Tykkäsin lukea Kokanderin kirjaa sen ihmiskuvauksen ja verbaalin oivaltamisen takia."